The Great Hack

Dokumentti, draama, tositarina ja Atmos. Voiko näillä olla mitään yhteistä? Katsoin tänään elokuvan The Great Hack. Elokuva, tai paremminkin dokumentti kertoo tarinan maailmaa kuohuttaneen Cambridge Analytica skandaalin takaa. Jälleen kerran voin tyytyväisenä todeta sivistäneeni itseäni maailman menosta. Asian pinnalta tuttu, mutta koko asia taustalla mennyt täysin ohi.

Upea kuva rakkaasta toisesta kotikaupungistani

Elokuva on todella koskettava, enkä nyt tarkoita koskettava niin kuin perinteisessä mielessä vaan enemmänkin pisti todella ajattelemaan mitä kaikkea maailmassa tapahtuu meidän kaikkien normaalien ihmisten tietämättä. Kuinka paljon meidän sosiaaliseen mediaan ja ylipäätään verkkoon jakamaamme tietoon liittyy riskejä ja uhkia. Olen itsekin ollut aina hyvin sinisilmäinen, tosin monessa asiassa myös hyvin varovainen. Sanotaan, että yritän ymmärtää riskit asioiden takana ja käyttäytyä sen mukaan. En kuitenkaan anna myöskään riskien ja uhkien vallata koko elämääni, se ei ole tämän elämän tarkoitus. On kuitenkin järkyttäävää miettiä, miten paljon tälläinen vaikuttaa nykymaailman tapahtumiin. Onko Trumpilla oikeasti niin paljon kannatusta kuin väitetään? Jos ei, niin kuka sen vallan kuvitelman on hänelle rakentanut? Kuka siitä hyötyy? Kuka hyötyy Brexitistä ja kuka siitä kärsii? Ketkä Briteissä oikeasti äänesti Brexitin puolesta, vai äänestikö?

Kiehtovan tosin tästä aiheesta tekee se, että kyseessähän on vaan yksi uusi vallankäyttömuoto. Koko maailmahan perustuu vallankäyttöön ja siihen jokainen syvällä sisimmässään pyrkii. Toiset kotona, toiset koulussa ja jotkut politiikassa. Jos mietitään politiikan päätöksiä, kuinka paljon niistä on tehty oman vallan tavoittelumielessä? Onko se oikein?

Maailma on vaarallinen paikka ja päivä päivältä muuttuu yhä vaarallisemmaksi. Uusia uhkia nousee jatkuvasti, toisaalta hyvä, että näitä asioita vielä paljastetaan ja niihin koitetaan puuttua. Sananvapaus ja lehdistön työ on kultaakin arvokkaampaa, mutta toisaalta, lehdistö myös leikkaa tällä hetkellä omaa oksaansa hyvinkin vauhdilla. Klikkiotsikot ja suoranaiset valheet vievät laatujournalismilta pohjaa ja estävät todellisen journalismin hyödyt, kuten tässäkin tapauksessa nostettiin hienosti esiin. Elokuva oli kokonaisuudessaan hyvin tehty ja erittäin mielenkiintoinen, tosin jossain välissä myös hyvin unettava. Dolby Atmos äänet oli tuotu elokuvaan hienona lisänä animaatioiden korostajaksi, hieno idea ja mahdollisuuksien hienoa käyttämistä hyväksi. Paljon jäi ajatuksia, kannattaa katsoa!

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s