Tänään tuli lähdettyä aika ex-temporee leffaan katsomaan ehkäpä pitkään aikaan puhutuinta Suomalaista leffa. Iltapäivällä tuli Savonlinnasta asti vieraita ostamaan Klipschien surroundeja ja olin hyvin epävarma siitä, kauanko tuohon hommaa menee aikaa, kun oli kuitenkin sovittuna pienet leffademot samalla. No, eipä siinä sitten niin kauaa mennytkään kun vierailla oli suhteellisen kova kiire takaisinpäin, joten varttia yli viisi tein päätöksen, että vielä sitä ehtii puoleksi leffaan. No, olin paikalla leffateatterin aulassa paria minuuttia puolen jälkeen, varsinainen leffa kuitenkin alkoi vasta lähempänä varttia vaille, joten mikään varsinainen hoppu ei sitten lopulta tullut edes.

Ja kyllä muuten kannatti kiirehtiä. Jos leffassa ei olisi muutamaa tuttua näyttelijää, puhuttaisi osittain Suomea ja tekstit olisivat englanniksi, ei tätä leffaa olisi millään tunnistanut kotimaiseksi, ja tämän siis sanon kaikella kunnioituksella. En tiedä koska olen viimeksi, tai olenko koskaan nähnyt mitään näin laadukasta kotimaista elokuvaa. Mietin jopa leffan aikana, että Tuntematon Sotilas on mielestäni laadukkain kotimainen leffa, jonka olen koskaan nähnyt, olisiko tämä jopa vielä sitäkin parempi. Ja kyllä se taitaa lopulta olla. Vaikka molemmissa ollaan hyvin syvällä Suomalaisuuden ytimessä, niin Tuntematon Sotilas on kuitenkin ehkä enemmän kansallisaarre, kun tämä taas ihan oikeasti on leffa, jolla on mahdollisuus todella todella suureen menestykseen myös ulkomailla, ja kyllähän näiden myytyjen oikeuksien jutut jo siihen suuntaan viittaavatkin.

Tykkäsin leffassa oikeastaan kaikesta. Juoni on hyvin simppeli, mutta sitäkin parempi ja koukuttavampi. Siinä on vähän tarantiinoa, vähän John Wickiä ja vähän länkkäriä. Vähän siis kaikkea mitä hyvässä toimintaleffassa pitääkin. Suomalainen SISU todellakin tuodaan leffassa esiin juuri niin kuin se on, eihän sitä kukaan oikein osaa kuvata, mutta leffa kuvaa sitä paremmin kuin kukaan on koskaan osannut tehdä. On sanomattakin selvää, että Jorma Tommila on mitään sanomattomana Aatami Korpena lähellä täydellisyyttä, mutta siitäkin huolimatta Mimosa Willamo vetää tässä ehkä vieläkin kovemman roolin, itse antaisin molemmista vaikka Oscarin. Leffassa on kaiken vakavuuden ja julmuuden ohella niin paljon oikeasti hauskaa huumoria, että jopa suomalaisessa kirkossa (leffateatteri) muutamaan otteeseen ihmiset meinasivat alkaa nauramaan. No, loppu nyt oli sitten aivan omaa luokkaansa, ja se todellakin sai ihmiset kävelemään leffateatterista hymy korvissa nauraen. Oli myös kiva, että vaikka tarina tavallaan olikin aivan yliluonnollinen, niin överiksi se ei missään vaiheessa mennyt.

Leffa tuli katsottua Biorexin Prime salissa, ja sitä lähinnä lähdin miettimään ja yritin leffankin aikana hieman kuunnella, että onko leffa oikeasti nyt Atmos vai ei. Katosta varmasti jotain kuuluu, mutta onko leffa Atmos, jos leffassa sieltä jotain kuuluu, vai skaalataanko leffateattereissakin ääniä kaikki kaiuttimiin vaikka olisikin vain esim. 5.1 jne. Tähän olisi mielenkiintoista saada vastauksia, ja toki myös siihen, että jos tässä oikeasti on Atmos-äänet, tuleeko ne myös aikanaan levylle. Päivänselvää on, että tämän leffan haluaisin kotiin 4k muodossa ja täysillä Atmos-äänillä. Niin, ja mielellään vielä aika nopeasti!

Ja nyt sitten Suomalaiset ihan oikeasti, nyt on leffa joka pitää käydä katsomassa. Näin laadukasta suomalaista harvoin tulee ruudulle, ja kun tulee niin se kannattaa käydä katsomassa jo ennen kuin siitä kohistaan ulkomailla. Aivan timanttinen viiden tähden leffa ja heittämällä omalle top-listalle vuoden ensimmäiseksi leffaksi!

Moonfall, leffa, jota tuli metsästettyä aika pitkään ja monen mutkan kautta leffa lopulta löytyi edes kohtuullisella hinnalla Saksasta. Suomessahan tätä myi mm. CDON ilman atmosta, ja jenkeistä hinta sitten taas vastaavasti oli järjestään yli kolmea kymppiä. On tämä siis ollut tavallaan aika merkittävä leffa tälle vuodelle, tai siis viime vuodelle, mutta miksi? No yhtenä syynä varmasti on ollut Halle Berry ja muu varsin tunnettu crew, toisaalta se mistä minäkin kiinnostuin ennen kaikkea oli tämän leffan suuret odotukset äänien suhteen. Itse katselen esim. Youtubesta paljon Shane Leen arvioita, joissa nykyään mukana mm. trinnovin Atmos-viewer, jolla näkee visuaalisesti miten atmos leffassa toimii, ja hän antoi tämän leffan äänistä arvion 9.9, joten olihan se selvää, että leffa piti hankkia.

Valitettavasti omaa suosikkia tästä leffasta ei nyt kyllä tullut oikein millään mittarilla. Tämä leffa muistutti monella tapaa kokemustani Midway leffasta. Leffa, joka oli saanut erittäin kovat arvostelut etenkin juuri äänien osalta oli toki äänien osalta erittäin hyvä, mutta empä ole kuitenkaan jostain syystä kertaakaan tuohon leffaan sen jälkeen palannut. Jep, varmaankin pitäisi nyt kun huoneessa on taas niin paljon uutta, mutta niin kyllä pitäisi tehdä todella monen muunkin leffan kanssa. Eli Moonfallissakin äänet olivat erittäin hyvät, välillä subbarit saivat oikein kunnolla töitä ja toisaalta taas uusia HT-8:ja sai myöskin testailla oikein huolella. Niistä lisää myöhemmin. Mutta se mikä eniten ärsytti tässäkin leffassa oli visuaalinen surkeus, joka ei omaa silmää kyllä miellyttänyt lainkaan. Aivan kuin Midawayssä, leffasta tuli lähinnä mieleen kiiltokuvat, joita oli liimailtu kuvan päälle. Oikein mikään leffassa ei näyttänyt aidolta, johtuiko sitten täysin leffan luonteesta vai huonosta CGI:stä, niin nyt ei kyllä ollut yhtaan minun mieleeni. Kiva muuten nähdä mitä MadVR tälläiselle leffalle saa aikaiseksi.

Mitä sitten tulee uusiin kaiuttimiin, tämähän siis oli nyt sitten ensimmäinen leffa niillä. No, onhan se ero aika suuri. Vanhat kaiuttimet olivat kaiuttimina erittäin loistavat, ja kuten todettua, mätsäsivät loistavasti ääneen muiden etukanavien Klipschien kanssa. Nyt on kuitenkin etukanavat DIY Soundgrouppia, joten pitihän nämäkin nyt sitten olla samaa sarjaa. Myös se toinen syy vaihtaa eli saada suoraan säteilevät kaiuttimet oli erittäin onnistunut muutos. Nyt äänet ovat huomattavasti tarkemmat, eikä nyt siis puhuta vain näiden kaiuttimien äänistä, vaan atmos-materiaalia katsellessa se tietysti vaikuttaa myös kaikkiin muihin, eli kokonaisuuteen. Eli toistaseksi kaikki hyvin, nyt vaan tarvitaan lisää katsottavaa materiaalia, jotta testit voi jatkua. Nuo vanhat Klipschit muuten on edelleen myynnissä, eli jos kiinnostaa neljä kappaletta loistavia RP-250S kaiuttimia sun settiin niin laitahan viestiä. Niin, ja tietysti tarjolla myös vielä yksi SVS PB16 Ultra.

Loppuun vielä muutama sana HTPC-projektista. Eli tuo projekti piti jatkua viikonloppuna kun eilen postissa saapui emolevy, prossu ja siihen tuuletin. Soittelin tilausta tehdessäni Datatronic nimiseen liikkeeseen Lahteen, josta olin jo aikaisemmin tilannut toisen prossun, ja nyt siis tarvittiin uusi emo ja siihen parempi prossu. Kyselin varta vasten tuohon emoon sopivaa prossua ja siihen prossuun riittävää ja sopivaa jäähdytintä. Sanotaanko nyt niin, että ihan ei ole tämän firman kanssa asiointi mennyt niin kuin strömssöössä. Ensinnäkin kun kyselin tuotteita, piti niiden seurannan mukaan tulla tukkurilta viime perjantaina, ja vaikka sitä ei luvattu, niin olin jo Lahdessa odottelemassa pakettia. No se ei ollut heidän vika, että se paketti ei perjantaina vielä saapunut, mutta mikä oli outoa, oli se että olin soitellut asiasta yhden myyjän kanssa, joka ei sitten ollut maininnut asiasta lainkaan kollegoille, vaan häipynyt vaan töistä ja jättänyt asian roikkumaan. Jos en olisi soitellut itse uudelleen, ei sieltä ainakaan kukaan olisi soittanut minulle, vaikka emo sitten olisikin perjantaina saapunut niinkuin seuranta kertoi.

No lopulta Emo saapui ilmeisesti vasta tiistaina, tai ainakin minulle näin kerrottiin, sillä emo ”löytyi” vasta kun jälleen heille itse soittelin. On muuten maksullinen numerokin vielä, ei voi jonottaa ja kukaan ei myöskään soita takaisin. Surkeaa sanoisin. Lopulta paketti piti laittaa tiistaina välittömästi toimitukseen, mutta lopulta kun pakettia ei kuulunut ja soittelin taas perään niin paketti oli lähtenyt matkaan vasta keskiviikkona. No, matkalla oli kuitenkin ja perjantaina se sitten myös saapui. No, eipä tämä saaga päättynyt vielä tähän. Eli jäähy ei fyysisesti sitten sopinutkaan emoon, vaan vaatii myös sovitussarjan, josta liike ei luonnollisesti maininnut mitään tilauksestani, ei edes vaikka oltiin yhteyksissä useaan otteeseen. En siis saanut tuota perjantaina kuitenkaan asennettua. Soittelin taas liikkeeseen ja kyselin että onko vika minussa, että enkö vain osaa, vai missä vika. Pyysivät lähettämään kuvia, ja lähetin ne välittömästi puhelun jälkeen. No, eipä taaskaan kuulunut mitään, ja piti itse soitella takaisin. Ja arvatkaa mitä, no kyseinen myyjä oli lähtenyt kotiin, eikä taaskaan ilmoittanut kenellekään muulle, että case on kesken. No, lopulta tosiaan selvisi tuo sovitesarja juttu, ja lupasivat toimittaa sellaisen. No, ei ollut liikkeessä joten tilaavat joskus tukkurilta, ei ole vielä ainakaan tullut tililleni tietoa, en tiedä pitäisikökään, mutta ainakin on varmaa, että kun tuo taas tukkurilta tilataan, niin ensi viikolla sitä ei ole tulossa.

Eikä muuten sitten ole tarviskaan, sillä tuo jäähy lähtee vaihtoon. Eli vaikka kysyin nimen omaan tuohon prosessoriin (jonka heiltä samalla ostin), sopivaa jäähyä, niin tuohan ei edes ole tuohon prossuun riittävä. Eli jäähdytin menee vielä kerran vaihtoon, nyt Jimssistä tulossa toivottavasti riittävän hyvä jäähdytin, ettei seuraavaksi kärähdä prossu. Tämänkin asian sain sattumalta selville itse, kun aloin tuon tuulettimen sielunelämää tarkemmin tutkimaan. Ei nyt jäänyt kovin hyvä mieli tuosta firmasta, saapa nähdä mikä sotku syntyy vielä palautuksen kanssa. Odotus siis jatkuu, ensi viikolla toivottavasti kone kasaan.

Olen tykännyt Tuomas Kyrön mielensäpahoittaja-leffoista siitä ensimmäisestä osasta lähtien, toki siis vain leffoina, yhtään kirjaa en ole koskaan lukenut. Mielensäpahoittajat ovat itseasiassa ollut yksi niitä todella todella harvoja suomalaisia leffoja, joista seuraavaa osaa on ihan oikeasti tullut odotettua. Nyt näille tosin taitaa valitettavasti tulla loppu, tai sanotaanko jopa näin että toivottavasti tulee, sillä on täysin mahdotonta kuvitella, että kukaan voisi Antti Litjaa näissä leffoissa korvata ja minun mielestäni on turha edes yrittää, eteenpäin ja uusiin projekteihin sanon minä.

Mielensäpahoittaja on todella hyvin käsikirjoitettu, ja jotenkin juuri sitä, mitä nykypäivän hullutusten edessä tarvitaan. On monta asiaa, jotka ihan oikeasti ennen oli paremmin ja voisi oikeasti pahoittaa mielensä nykyaikana. Mielensäpahoittajat ovat hauskoja, mutta kuitenkin kovin maanläheisiä ja sellaisia, jotka ihan oikeasti voivat olla meidän joka päiväistä elämään. Niin ajankohtaista ja kantaa ottavaa, mutta silti myös paljon historian havinaa. Ja vaikka leffoissa on paljon hyvin rooleja, ei Litjan näyttelemiselle silti vedä mikään vertoja, vai voiko tässä enää edes puhua näyttelemisestä, tuntematta herraa sen enempää, tämä herra voisi olla suora versio joistan suomalaisesta maaseudun miehestä. Sehän tässä kai parasta juuri onkin, aito suomalainen mies.

Leffa tuli tällä kertaa katsottua Itunesista vuokraamalla ja kuten varmasti on nyt tullut jo selväksi, tykkäsin leffasta todella paljon ja voisin sen hyvin joskus katsoa uudelleenkin, vaikka nämä nyt ei varsinaisesti sellaisia leffoja olekaan, joita viitsii montaa kertaa katsoa. Leffan äänistä ei ole mitään sanottavaa, siinä oli kaikki mitä tälläiseen leffaan tarvitaan, ei enempää eikä vähempää. Voin suositella lämpimästi. 

Mutta sitten siihen toiseen mielenkiintoiseen aiheeseen, jota moni on varmaankin odotellut. Eli perjantaina saapui vihdoin ameriikanmaalta DIYSoundgroupin HT-8 kaiuttimet. Niitä oli tilattuna neljä kappaletta, ja niiden tarkoituksena oli tulla korvaamaan nykyiset Klipshien RP-250S kaiuttimet. Sikäli tehtävä on haastava, että nuo klipschit ovat aivan älyttömän laadukkaat kaiuttimet ja lisäksi olen tykännyt niistä todella paljon. Ne ovat olleen sekä esteettisesti että ääneltään aivan loistavat kaiuttimet juuri tuohon pienehköön huoneeseen. No, mutta ne hankittiin Klipschien pääkajarien kaveriksi, joten luonnollisesti nyt kuin eteen on rakennettu itse DIYSoundgrouppia, niin kyllähän taaksekin pitää taas saada matsaavaa kaiutinta. Toinen iso syy näiden hankintaan oli tietysti Dolby Atmoksessa. Vaikka nämä toimivat huoneessa ihan loistavasti ja etenkin juuri sen vuoksi kun kuuntelupaikka on tosi lähellä, niin siitäkin huolimatta minua dolbyn ohjeiden ja monien mielipiteiden vuoksi kiinnosti erityisesti vaihtaan Bipolit suoraan säteilevään kaiuttimeen. Dolbyn suosituksena on suoraan säteilevät kaiuttimet, joten pitihän sellaiset sitten saada. 

No, kaiuttimet tulivat perjantaina ja seuraavassa sitten hieman siitä prosessista kuvien kanssa. 

Kaiuttimet olivat pakattuna näihin kahteen pahvilaatikkoon. Kuten aina, DIYSoundgroupin tuotteet on aina erittäin hyvin ja turvallisesti pakattuna. Ei oikein voi tulla fiilistä, että noissa paketeissa mitään voisi pitkän merimatkan aikana ainakaan hajota. 

Myös itse sisältö on todella laadukasta tavaraa. Kotelothan voisi tehdä hyvin itsekin, mutta olen miettiessäni todennut, että koteloiden itse tekeminen ei oikeastaan säästä yhtään mitään, puhumattakaan siitä, että hankkimalla valmiit osat, jälki on huomattavasti siistimpää. Finn-Us merirahdilla kuljetus on sen verran halpaa, että hintaa toimitukselle ei hirveästi tule, muut osathan joutuu joka tapauksessa kuljettamaan, eikä se lentämällä tule siltikään halvemmaksi, vaikka se nopeampaa olisikin. Kuvassa muuten näkyy hyvin, kuinka noissa levyissä on valmiit urat takalevyssä, joten kasaaminen on suhteellisen yksinkertaista niillekin, joilla ei paljon kokemusta rakentelusta ole. Liimaa, muutama puristin, paljon muuta ei tarvita. 

Osa tätä projektia on myös jakosuotimien juottaminen. Helpoimmillaan tämäkään ei todellakaan ole hankalaa, DIYSoundgroupilta saa hankittua valmiin piirilevyn, jossa paikat on merkattu (saa myös valmiiksi juotettuna lisähintaan). Sitten vaan osat paikoilleen ( ei oikein voi saada väärin, kun napaisuudellakaan ei ole väliä kuin parissa osassa, joita ei saa väärin), ja juotokset. Tuo on se haastavin osa, sen verran pitää osata juottaa, ettei tule ns. kylmäliitoksia. Tähän löytyy Youtubesta hyviä videoita. eikä todellakaan ole vaikeaa. 

Sitten sisään hieman eristettä ja jakosuodin ruuveilla kiinni..

Etukannet kiinni ja puristuksiin, malttamaton laittaa kaikki neljä kerralla..:)

Sen jälkeen sitten vaan maalia pintaan. Pohjalle kerros Otexia ja sen jälkeen Claes Ohlssonin luottomaalia, joilla tein myös Elusivet ja Martyt. Tykkään tuosta maalista paljon, sopii näihin loistavasti, on kestävää ja tyylikästä. 

Valmis boxi näyttää sitten tältä, ja on mielestäni erittäin tyylikäs ja ennen kaikkea todella laadukas, itse tehty kaiutin. 

Lopuksi kaiuttimille piti vielä tehdä kolot sivuseiniin, jotta kaiuttimet saa upotettua niin syvälle seinään kuin mahdollista. Tämä kahdesta syystä, ensinnäkin koska huone on niin kapea, niin haluan viedä kaiuttimet niin kaukasi korvista kuin mahdolista, nyt ne ovat aivan betonissa asti, joten kauemmas niitä ei saa. Toiseksi, halusin ne taas kankaiden taakse, joten nyt ne tulevat juuri sopivasti akustiikka paneelien kankaiden taakse piiloon, joten koko etuosassa ei näy yhtään kaiutinta. 

Takana ne ovat näkyvissä, mutta ovat sen verrran tyylikkäät, että sopivat siellä hyvin olemaan, ja samalla ovat näkyvissä muistuttamassa omasta kädenjäljestä huoneessa. Kyllä näistä voi taas olla ylpeä. 

Äänestä sanon tässä vaiheessa vain sen verran, että huone on kalibroitu, ja kyllähän sen eron taas huomaa. Äänet ovat paljon tarkemmat, ja nopealla kuuntelulla kaiuttimet tuovat parannusta juuri siihen mitä niillä haettiin, atmoksen laatuun. Lisää sitten taas kun kokonaisia leffoja on päässyt katsomaan, toivottavasti jo tulevana viikonloppuna jotain.

Keskiviikkona oli deitti-ilta, eli pitkästä aikaa sai taas myös puolison seuraksi leffaan ja päätettiin vapaaillan ratoksi katsoa Amsterdam niminen leffa Disney+ palvelusta. Disney plussaa putkahtelee katsottavaa varovaisen verkkaisesti, eli jonkin verran katsottavaa tuolta kyllä aina löytyy, vaikka se ei katalogiltaan ihan Netflixiä vastaakaan. Toisaalta, tuo kolminkertainen hinta Netflixissä on edelleen boikotissa, joten sieltä ei nyt katsella mitään. Hyvin on kuitenkin HBO-Max – Disney Plus yhdistelmälläkin pärjäilty, ja toki siis levyjä on sitten tullut hankittua senkin edestä. Toisaalta, eipä ole yhtään levyä tullut nyt hetkeen hankittua kun rahat ovat menneet tuohon HTPC projektiin josta lisää myöhemmin.

Mennään nyt kuitenkin ensin tuohon leffaan. Amsterdam oli aika huikealla näyttelijäkattauksella varusteltu leffa. Margot Robbie, Christian Bale, Taylor Swift, Anya Taylor, suosikkini John David Washington, Rami Malek ja Robert De Niro. Ei taas ihan hetkeen ole tullut katsottua leffaa, jossa etukäteen näin kova kattaus mukana ja hyvä soppahan siitä tällä kertaa saatiinkin aikaiseksi. Ylivoimaisesti parasta antia leffassa näiden näyttelijöiden osalta veti ehdottomasti Christian Bale. Lasisilmäinen lääkäri oli jo itsessään erittäin hauska hahmo, mutta Balen käsissä siitä kyllä otettiin aivan kaikki mahdollinen irti. Tämän hetken suuri suosikkini John David Washington ei ihan samalla tasolle tällä kertaa yltänyt, toki hänenkin roolinsa oli varsin hyvä, mutta jotenkin kemia tässä leffassa muiden kanssa ei sopinut ihan niin hyvin yhteen kuin monessa muussa. Rami Malek on edelleen loistava näyttelijä, mutta valitettavasti edelleen tuo omalaatuinen ulkonäkö ja puhetapa tuo joka ikisessä leffassa mieleen Freddie Mercuryn, joka toisaalta olisi tässä leffassa voinut ollakin mukana.

Itse leffasta ja juonesta tykkäsin todella paljon. Pitkästä aikaa taas jotain tämän tyyppistä leffaa mainstriiminä ja kyllä ainakin itse nautin leffasta paljon. Juoni oli hyvin sujuva ja reilu kaksi tuntia meni kuin siivillä. Juonessa riitti riittävästi käänteitä ja koko ajan kuitenkin jotain oli meneillään ja se jokin vei leffaa hyvin eteenpäin. Äänien osalta leffassa ei tietenkään nyt mitään niin ihmeellistä ollut, mutta se nyt oli tiedossakin.

Mutta mennäänpä sitten taas takaisin näiden projektien pariin. HTPC:n rakentelu jatkuu ja alkuperäisestä kokoonpanosta ei taida enää olla jäljellä kuin muutama muisti ja kotelo. Eli nyt vaihtoon meni sitten vielä emolevy ja prossukin. Tuon prossun vaihto oli ajatuksissa jossain vaiheessa joka tapauksessa kuten jo aikaisemmin kerroin, eli tuo oli hankittu lähinnä sillä ajatuksella, että saisi tuon koneen toimimaan edes jotenkin ennen kuin löytää sopivan erillisen näyttiksen. No, kun se nyt sitten löytyi, niin vaihto tulikin eteen nopeammin. Toinen vaihto mitä en suoraan sanoen oikein odottanut tapahtuvan oli sitten tuon emolevyn vaihto. Siihen kuitenkin oli pakollinen tarve, jota en täysin osannut etukäteen tietää. Eli Emolevyissä on paljon pieniä ominaisuuksia, joista toiset sopivat yhteen asiaan paremmin ja toiseen taas huonommin. Tässä projektissa pullonkaulaksi muodostui nyt se, että emolevyn on pakko tukea pcie väyliä niin, että yksi väylä on toimittava jatkuvasti 16x nopeudella näyttistä varten, ja sen lisäksi kaapparin on saatava käyttöön vähintään 8x nopeuksinen väylä samaan aikaan. Suurin osa emolevyistä toimii niin, että jos kahteen pcie16 väylään laitaa kortin, puolittaa se molempien nopeuden 8:aan. Tämä siis ei tässä koneessa käy, vaan yhtä aikaa on toimittava sekä 16 että 8 nopeuksinen väylä. Tuollaista emoa ei todellakaan ollut helppoa löytää, ja pitää todeta, että myöskään tietojen saaminen tuosta toiminnosta ei todellakaan ole yksinkertaista. Jokainen sivu tulkitsee asiaa hieman eri tavalla, mutta joka tapauksessa foorumien mukaan tuo x570 pohjainen emo pitäisi nyt tuota tukea ja siten olla oikea. Varmuuden tuohon kuitenkin saa vain testaamalla.

Toinen päivitys sitten oli tuo prossu, jota paljon mietin. Valinta oli lopulta kahden prossun väliltä, valitako hieman maltillisempi Ryzen 7 5800x vai mennäkö suoraan huipulle ja ottaa Ryzen 7 5800x3d malli. No, pitkään harkittuani päätin lopulta ottaa tuon 3d mallin, hieman alle satasen lisähinnalla. Nyt pitäisi kyllä koneen osien sitten rittää ihan mihin tahansa. Osat ovat nyt siis postissa ja niitä odotellaan saapuvaksi alkuviikosta. Tuo projekti odottaa nyt siis pyödällä emoa, ilman sitähän on konetta aika vaikea kasata. Ja lopuksi vielä maininta HT-8:seista, eli ne ovat tulleet ja ovat siis tämän viikonlopun projekti. Niistä lisää seuraavassa päivityksessä.

Piti tuossa jonkin aikaa sitten katsoa Marko Jantusesta kertova elokuva. Jääkiekkoilija, joka saavutti paljon, mutta kentän ulkopuolella ei sitten elämä mennytkään ihan yhtä ruusuisesti. Lopulta Jantunen kävi jo kirjaimellisesti kuopan pohjalla, ennen kuin sai nostettua itsensä vielä kerran elävien kirjoihin. Leffaa katsoessa fiilis oli koko ajan, että olen tämän leffan jo nähnyt ennenkin, mutta lopulta tajusin, että kyse olikin lopulta äänikirjasta, jonka olin kuunnellut jonkin aikaa sitten. Tarina siis kiinnosti, ja kyllähän tässä leffassa sen verran karuja käänteitä on, että mielenkiintoinen tarina kaikessa traagisuudessaan, ja kuitenkin iloisessa lopussa.

Muuten leffoja onkin sitten tullut katsottua jopa surullisen vähän, mutta kaipa siihen voi taaskin löytää hyviä selityksiä. Jos nimittäin selitykseksi riittää, se, että vuoden ensimmäiset päivät on kuumeisesti tullut töiden ohessa rakenneltua MadVR HTPC tietokonetta. Viimeksi kun aiheesta kirjoittelin kerroin, että päädyin lopulta Ryzonin näytönohjain prosessoriin ja jään odottelemaan sopivaa varsinaista näytönohjainta rauhassa. No, prossu löytyy koneesta edelleen, mutta niinhän siinä sitten kävi, että tuo näytönohjainkin sattumalta jo löytyikin, ja sellaiseksi tuli juuri julkaistu RTX4070ti, jonka halvimpaan versioon sain näppini väliin julkaisupäivän hinnalla. Tuolla pitäisi nyt kyllä sitten HTPC:t ja MadVR:rät pyöriä ihan huolella ja pitkään. Kone on nyt siis kasattuja asetuksia on koitettu viimepäivinä saada kohdilleen edes jollain tavalla. Voin sanoa, että itse koneen kasaaminen oli hyvinkin piece of cake tähän asetusten vääntämiseen verrattu. Etenkin, kun en ole windowssien ja pc koneiden kanssa juurikaan ollut tekemisissä vuosi kausiin. Opeteltavaa siis riittää.

Tämän lisäksi kokeilujen aikana esiin on tullut paljon muutakin. Ensinnäkin aikaisemmin oli puhetta tuosta Capture kortista , jonka päädyin tilaamaan. No, se lähtee ensi viikolla takaisin ja toinen, se parempi kortti on sitten jo matkalla. Kyllähän tuokin kortti jollain tavalla varmasti olisi toiminut, mutta aiheutti kyllä sen verran päänvaivaa monessa suhteessa, että päätin, että tuo kortti on kannattavaa vaihtaa jo heti tässä vaiheessa. Nyt siis tulossa olevassa kortissa suurin ero on siinä, että se pystyy pyörittämään sisään tulevia materiaaleja aina 60hz asti, eli Panasonicista ja Apple TV:stä ei tarvitse säästää ominaisuuksissa ja tulevaisuuden formaatitkin pitäis olla hetkeksi hallussa. Eikä se tietysti haitttaa myöskään, että nyt koneeseen saa kaapattua vaikka neljä lähdettä suoraan ja kerralla. Tätä siis odotellaan ensi viikolla saapuvaksi.

Eikä muuten ole todellakaan pienin asia, jota ensi viikolla odotellaan. Nimittäin, HT-8:t ovat aloittaneet juuri viimeisen etappinsa Saksasta Suomeen. Sen jälkeen sitten enää odotellaan, että kontti siirtyy satamasta hämeenlinnaan ja sieltä tulee noutoilmoitus. Joka tapauksessa kontin pitäisi olla ensi viikolla perillä ja sehän tarkoittaa sitä, että ne pitää sieltä mahdollisimman pian käydä myös noukkimassa pois. Niin, ja aloittaa tietysti myös kasaamaan mahdollisimman pian. Toki myöskin HTPC-rakentelu jatkuu ja pitkä, mutta mielenkiintoinen urakka on siinäkin vielä edessä.

Se ois sitten lomat pidetty ja tänään pääsin taas viikon tauon jälkeen myös leffan pariin ja mikä mukavinta, myös omaan leffahuoneeseen nauttimaan. Leffoja ei tosiaan lomalla tullut katsottua, mutta eipä tämä harrastus todellakaan silti rauhaan päästänyt. Aikaa on tullut käytettyä jopa aivan kohtuuttomasti liikaa kännykällä etsien kaikenlaista tuohon HTPC projektiin liittyen. Asioita on myös kyllä löytynyt, ja projekti etenee kivasti. Mitä tästä sitten lopulta tulee, niin aika näyttää.

Mitä sitten viikon aikana on tapahtunut tällä saralla. No ensinnäkin päädyin sitten ennen joulua lopulta palauttamaan tuon Ryzen 5 5800x prossun ja vaikka netistä huijarilta ostamani prossu ei koskaan tilalle saapunutkaan, niin ylipäätään päädyin lopulta kuitenkin päätymään Ryzen 7 sarjalaiseen 5700G malliin. Mallissa tuo G tarkoittaa sitä, että prossussa on integroituna myös näytönohjain. Tuohan ei millään taida tämän koneen lopullisiin tarpeisiin eli MADVR:n pyörittämiseen riittää, mutta tarkoituksena oli nyt kasata kone kasaan niin, että levyjä voisi alkaa rippaamaan kirjastoon. Bluray-asema siis on jo saapunut Briteistä ja muuten osat alkaa olla Windowssia lukuunottamatta kasassa. Saksan Thohmanilla tuli muuten tilattu myös Capture kortti, eli tarkoituksena olisi jossain välissä saada syötettyä kaikki tykille menevä materiaali tämän koneen ja MADVR:n tai vastaavan softan kautta. Mitään varmuutta miten tuo lopulta onnistuu ei ole, mutta kaikki aikanaan. Korttivaihtoehtoja oli kaksi, ja päädyin lopulta kolme kertaa halvempaan Blackmagic Deck Link Mini Recorder 4K malliin. Erona parempaan on lähinnä se, että toisessa kortissa olisi saanut sisään 60fps kuvaa, kun tämä tukee vain 30fps 4K kuvaa, eli eiköhän tälläkin vielä jonkin aikaa pärjää. Mihis muuhun se aika sitten onkaan mennyt, no se näyttis.

Eli yhden näyttiksen olen jo hankkinut, mutta siinä meni vain rahat. Eli toistakymmentä vuotta olen ympäri maailmaa netistä ostanut tavaraa ja kertaakaan mitään ei ole matkalle jäänyt. Ei kiinasta, eikä mistään muualtakaan. Nyt kuitenkin osuin huijariin kahdesti, ja molemmista on tullut tehtyä rikosilmoitus. Saapa nähdä tuleeko näistä koskaan rahoja takaisin, mutta ihme hommaa kyllä, ei pysty millään ymmärtämään, etenkin kun luulen, että näissä molemmissa tapauksissa on vaan normaalia reppanoita, jotka ovat vaan keksineet keinon tienata hieman lisää pikkurahaa, en usko hetkeäkään että kyseessä olisi ammattilaiset. Etenkin tuon näyttiksen kanssa koitin muutenkin olla tarkkana, mutta eipä tällä kertaa auttanut edes se, että myyjän nimet, numerot, osoitteet jne ovat tiedossa. Katsotaan mitä poliisi voi asialle tehdä, mutta suurin pettymys kyllä koko tarinassa on Tori.fi, joka on täysin haluton ja kädetön tekemään asiassa mitään muuta kuin suojelemaan huijarin yksityisyyttä ja myymisen jatkumista samalla tai eri nimimerkillä. Tuntuu, että Toria ei voisi huijarit vähempää kiinnostaa, vaikka yrittävät muuta esittää. Esim. ulkomaisissa nettikaupoissa on usein turvasysteemit, jolla myyjä alusta ottaa yhteyttä myyjään ja vaatii rahojen palautusta. Ymmärrän, että raha ei kierrä Torin kauttta, mutta silti voisivat kyllä asiaa hoitaa paremminkin. No, poliisille ovat kuitenkin luvanneet valmistella materiaalit valmiiksi, mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan.

HBO_Maxilla edelleen vähän ärsyttää kun tekstitys menee puoliksi kuvan, puoliksi scopen yli.

No, mutta jos tuo ei kiinnostanut, niin puhtaanpa muutama sana myös itse leffasta. Ja se oli siinä. No, ei vaan, pakko sitä kai on. Leffasta ensimmäisenä ajatuksena tulee mieleen leffa, jossa joku taitava opiskelija on päässyt ensimmäistä kertaa audio-visuaalisten huippulaitteiden ääreen ja sanottu että koitat jokaista nappulaa ja tee harjoitustyö, jossa käytät mahdollisimman hienosti kaikkea mahdollista tehostetta. Leffahan nyt on pelkkää tehosteiden ilotulitusta ja ääntä ja kuvaa tulee joka tuutista. Ei sinällään ettäkö en siitä juuri tykkäisi, mutta kun valitettavasti näissä leffoissa kaikki muu jääkin sitten toisarvoiseen asemaan. Minulla ei ollut alunperin mitään tietoa siitä, että tämä leffa millään tavalla liittyy Shazam-nimiseen leffaan, joka löytyy nykyään jokaisesta 4k alelaarista, ja silti en ole sitä nähnyt tai hankkinyt. Kivat äänet kai siinäkin on, mutta jotenkin kertoo miksi tämäkään ei niin napannut.

Mutta ei kai siitä voi aina syyttää tekijää, jos tietää jo valmiiksi ettei leffa ole omaa genreä, mutta pitihän tämäkin silti nähdä, etenkin kun se HBO-Maxilta löytyi. Olisiko tämäkin vielä parempaa katsottavaa levyltä niin aivan varmasti, mutta jaksaako hankkia koskaan onkin sitten toinen asia. Jotain muuta siis taas seuraavaksi ja projektit jatkuu. HT-8:tkin on jo kohta Belgiassa, eli niidenkin saapuminen lähenee. Kaikkea muutakin on mahdollisesti tulossa, joten saapa nähdä mitä kaikkea vuosi 2023 tuokaan tullessaan. Joka tapauksessa hyvää Uutta Vuotta kaikille seuraajille!