Luca

Nyt täytyy myöntää, että päivittäminen on hieman jäänyt, tosin niin on jäänyt myös sattuneista syistä leffojen katsominenkin hieman vähemmälle. Jo viime viikonloppuna tuli siis katsottua tämä Disney plussasta löytyvä leffa nimeltä Luca. Leffaseura myös tällä kertaa pelkkää priimaa, eli leffaa tuli tälle kertaa katsottua muksujen kanssa. Leffaherkut mintissä ja leffa pyörimään.

Luca on Disneyn uusin tuotos ja kyseessä siis luonnollisesti animaatioelokuva. Animaatioita on edelleen tullut silloin tällöin katsottua, mutta ehkä niiden katsominen on nykyään jäänyt enemmänkin lasten kanssa tehtäväksi viihteeksi. Animaatioiden kulta-aikaa vietettiin varmaankin joskus 2000 luvun vaihteen jälkeen, mutta nyt ne alkavat omaan makuun olemaan jotekin kovin samaa kaavaa kiertäviä. En oikein muista milloin olisi viimeksi tullut todellista timanttia, vaan kaikki animaatiot ovat olleet luokkaa ihan kiva. Ihan kiva oli myös fiilis joka tästä leffasta jäi.

Ei silti, ihan kivahan tämä leffa silti oli ja jotain uuttakin juonellisesti. Etenkin ihan kivaa oli se, että leffassa aiheena oli vaihteeksi taas ikuisten eläinten sijasta enemmänkin ihmishahmot, vaikka ne eivät toki ihan sitä normaalia tässäkään olleet ja toki hyvä niin. Juoni oli ok ja muutenkin idea leffassa ihan mukiin menevä. Ei nyt mitään valtavia hurraahuutoja, mutta positiivista kuitenkin.

Muutama sana vielä loppuu itse Disneyn palvelusta. Itselläni tämä palvelu on ollut alusta lähtien tilauksessa, mutta nyt siihen tuli ainakin pieni katko. Muutamia leffoja tuolta on tullut katsottua, mutta jotenkin palvelu on kuitenkin ollut aavistuksen pettymys, etenkin sen vuoksi, että jotenkin tuntuu, että uusia leffoja sinne ei hirveästi ole tullut, ainakaan sellaisia mitkä olisivat itseäni kiinnostaneet. Tämän vuoksi ajattelin palvelusta nyt luopua ja peruutin tilaukseni kun tuo ensimmäinen vuosi tuli täyteen. Sähköpostissa kuitenkin odottaa ihan mielenkiintoinen tarjous, ja jatkosta pitäisi päättää 3.10 mennessä. Laitoin itselleni kalenteriin asiasta muistutuksen, mutta saapa nähdä vieläkö palvelu tällä erää aukeaa. Aikaa katsomiseen kuitenkin on tällä hetkellä aika vähän, joten saapa nähdä mitä teen asian suhteen.

Harry Potter 3: Azkabanin vanki

Noniin, eilen sitten päästiin taas vaihteeksi myös Harry Potterien pariin ja tällä kertaa vuorossa oli kolmas osa tätä saagaa. Kolmannen osan jälkeen fiilikset ovat hyvinkin kaksijakoiset. Ensinnäkin tämä kolmas osa vahvisti vahvasti sitä ajatusta, että Harry Potterit eivät ihan ole sitä minun suurinta mielenkiintoa, ja vaikka sarja ei sinällään ole ollut tuttu koska en sitä ole koskaan ennen nähnyt, niin varsinaisesti en kyllä ole siitä enää edes yllättynyt. Ymmärrän tavallaan, että tämä on kultti, mutta ehkä yhtä paljon myös ymmärrän, että toisiin tämä uppoaa ja toisiin ei. Jos uppoaa, niin sitten varmaan uppoaa ihan huolella, mutta minulle oikein nyt tämä ei lähde.

Saaga tuntuu junnaavan paljon paikallaa, vaikka nyt toki tässäkin oli ihan oma juonensa ja tavallaan uusi leffa, mutta siitä huolimatta jotenkin idea alkaa ja kulkee niin samaa rataa, että itsellä jossain vaiheessa leffaa mielenkiinto vain yksinkertaisesti lopahti. Valitettavasti tänään leffan aikana alkoi kännykkä vaan viemään enemmän ja enemmän huomiota eikä loppuleffaan enää jaksanut kunnolla keskittyä, siitäkään huolimatta, tai sen vuoksi, että leffassa ei tosiaan edelleenkään suomitekstejä ole, joten vaatisi huomattavasti enemmän keskittymistä kuin ns. normaali leffa suomiteksteillä. Muutenkin noita tekstejä tässä leffassa jotenkin kyllä kaipaisi, vaikka en tiedä avaisiko se sitten kuitenkaan yhtään sen enempää mitään. Paha sanoa.

Se mistä kuitenkin olin kovin, en yllättynyt, mutta tyytyväinen oli se, että äänet tässä leffassa olivat selkeästi parasta tähän mennessä. Mainitsin ensimmäisen tai toisen leffan kirjoituksessani muistaakseni jotain siitä, että leffassa potentiaalia äänien osalta on huimasti, mutta sitä ei oikein ole käytetty, mutta nyt äänistä todellakin oli otettu kaikki irti. Muutama kohokohtakin löytyy. Sen lisäksi, että lintunjen lentoa ym tällä kertaa tehostettiin äänillä aivan jäätävän hyvin, niin upeimpia kohtauksia oli muutamat, jossa ensin takaa jotain siirtyi eteen, ja vasta sen jälkeen tuo juna tai muu vastaava tuli ruutuu. Upeaa äänen käyttöä, joka todellakin tuo leffaan aivan uuden ulottuvuuden.

Mitä sitten seuraavaksi, no ihan hirveästi en seuraavan osan katsomista odota, joten saapa nähdä milloin siihen jaksaa käydä kiinni. Äänien puolesta tuota varmasti odottaa, mutta muuten en sitten ole aivan niin innoissani. Eiköhän senkin vuoro kuitenkin kohta tule. Mutta tästä jokainen saa tehdä omat johtopäätöksensä, toiset varmasti tykkää ja suodaan se heille, kaikille tämä ei ehkä kuitenkaan uppoa ja sallitaan se meillekin.

SAS: Rise of the Black Swan

Kuten taisin tuossa edellisessä päivityksessä mainitakin, niin Netflixiin oli tullut kerralla useampikin mielenkiintoinen leffa ja yksi niistä oli ehdottomasti SAS: RIse of the Black Swan. Jotenkin ehkä taas sellaista perusvarmaa tavaraa, joka voi olla hyvää tai huonoa, mutta usein kuitenkin varsin katsottavaa ja omaan genre-makuun hyvin uppoavaa. Tällä kertaa leffa oli myös varsin hyvä, ei mitään maatamullistavaa, mutta jonkin verran kuitenkin hyvin juonenkäänteitä ja ennen kaikkea se, että jonkinlainen juoni leffassa ehdottomasti kyllä oli.

Leffa piti sisällään paljon hyvää toimintaa, joka oli perusteltua, ei mitään turhaa tappamista, vaikka sitäkin leffassa toki riitti. Leffa piti hyvin silmät kiinni ruudussa ja ennen kaikkea tässäkin leffassa on taas todettava, että kokonaisuus vaikutti varsin laadukkaalta, etenkin näyttelijäkaarti oli tässäkin leffassa erittäin laadukasta ja hyvin roolitettua. Etenkin Tom Wilkinson on oli taas enemmän kuin mies paikallaan, vaikka se vähän turhan ajoissa joutuikin kuvista poistumaan. Eikä sinällään mitään valitettavaa ollut myöskään Garce Lewisia näytelleen Ryby Rosen suorituksessa.

Leffa äänet tässäkin olivat Atmosta, ja ennen kaikkea olen hyvin iloinen siitä, että Netflix on vihdoin saanut tuon ongelman korjattua, mikä ikinä siinä syynä taustalla sitten olikaan. Nyt joka tapauksessa Atmos äänet toimii, ja kivaltahan tämän leffa ehdottomasti kuulosti. Kokonaisuutena siis varsin hyvä ja mielenkiintoinen leffa, jota voi ehdottomasti kyllä suositella katselemaan pahimpaan toiminnan puutteeseen.

Sweet Girl

Tänään kerkesi taas vaihteeksi leffojen pariin ja leffaksi tällä kertaa valikoitui Netflixistä Sweet Girl-niminen leffa. Harvinaista kyllä tällä kertaa katsottavaa olisi ollut enemmänkin, siis sellaista joka ihan oikeasti kiinnosti, mutta tämä tuli valittua nyt, ja seuraava sitten myöhemmin. Eikä sinällään huono valinta lainkaan, leffa itse asiassa oli todella hyvä, ja sai loppunsa ansiosta erityisen hyvälle tuulelle, siis lähinnä sen hyvyyden vuoksi. Leffa oli arvoituksellinen, mutta loppu todellakin yllätti.

Sweet girl oli vaihteeksi taas leffa, jossa jotakuinkin kaikki oli kohdallaa, vaikka suoraan tämä leffa ei kuitenkaan top-listalle päädy. Leffassa näyttelijät onnistuivat erittäin hyvin, ja muuten harvoin ainakin itse näkemäni See tähti Jason Momoa Ray Cooperin roolissa oli jopa yllättävän hyvä. Samaa pitää kyllä toki sanoa myös Isabela Mercedin roolityötä Rachelina, todella todella vakuuttavaa ja hyvää työtä läpi leffan, vaikka hänenkin kohdalla todellinen hyvyys nousi esiin lopussa. Muukin kaarti oli hyvin roolitettua ja antoi taas leffasta vakuuttavan fiiliksen.

Äänien osalta leffa oli Atmos ja varsin hyvä sellainen. Ei nyt mitään ihan ääretöntä huippua, mutta se johtui ehkä sitten kuitenkin enemmän itse leffasta kuin äänistä. Mutta kyllä leffaan mahtui paljon hyvääkin äänien puolesta. Kokonaisuutena äänet tukivat leffaa hyvin, ja jälleen kerran Momoan puheääni kuulosti keskeltä oikein kivalta. Muutenkin leffa oli todella näyttävä, hyvä juoni ja kokonaisuuten erittäin viihdyttävä, joten ehkä tämä vielä sinne top-listallekin asti voisi vaikka päätyä.