Onpas ollut viimeaikoina sen verran kiirettä ilmassa, että blogia ei ole ehtinyt päivittämään, mutta toisaalta, myöskään leffoja ei ole juurikaan ehtinyt katsomaan. Yksi joka kuitenkin tuossa tuli katsottua oli Netflixin historian kalleimmaksi tituleerattu Red Notice. Näyttelijäkaarti on varsin tuttua, Dwayne Johnsson, Ryan Renolds Ja Gal Gadot. Eipä siis ihmekkään että leffalle on tullut hintaa, ja nimenomaan näiden tähtien tilipussin on veikattu olevan suurin syy asiaan, etenkin kun näyttelijät löytyvät parhaillaan parhaiten palkattujen näyttelijöiden listan alkupäästä.

Ennen leffan katsomista, piti muutama ajatus leffasta käydä googlettamassa, ja ehkä parhaimmat suositukset (minulle) antoi hesari joka kuvaili leffaa Bondin, National Tresuren, Indiana Jonesin, Muumio ja Oceans leffojen risteytykseksi. Jos yhtään olet tätä blogia aikaisemmin lukenut, niin tiedät jo tässä vaiheessa, että tämä leffa oli pakko katsoa. Asiaa ei haitannut yhtään myöskään se, että leffahan oli Atmos ja muutenkin varsin omaan makuun sopiva asetelma.

Leffa ei ollut timantti, mutta erinomainen joka tapauksessa. Olen varmaan sanonut ennenkin, että vaikka Dwayne Johnsson on loistava näyttelijä, niin silti tietyt maneerit saavat herran näyttämään roolissa kuin roolissa aivan samalta. Niin tässäkin, jotenkin ne tietyt asiat kuten ulkomuoto, ääni ja olemus saavat kaikki roolit tuntumaan samalta hahmolta. Ei ole varmasti helppoa kun on hyvällä tavalla noin erottuva ja erilainen hahmo. Juoni oli hyvä, aavistuksen ennalta-arvattava, mutta ei kuitenkaan niin paljon kuin olisi voinut olla. Paljon hyviä käänteitä ja mielenkiintoinen juoni alusta loppuun.

Myös äänet olivat hyvät, ja jotenkin tuntuu, että Netflix nostaa Atmoksen osalta tasoa jatkuvasti. Tässäkin leffassa kokonaisuutena äänet tuntuivat laadukkailta ja muutamia todella hyviä kohtia löytyi pitkin leffaa. Kokonaisuutena siis tykkäsin kyllä paljon.

Mutta mikä sitten on pitänyt niin kiireisenä. No ensinnäkin keskiviikkona se vihdoin tapahtui, eli Elusive 1099 kaiuttimien osat saapuivat vihdoin jenkeistä ja kävin ne Hämeenlinnasta noutamassa. Loppuviikkosta niitä tuli jo hieman liimailtua, mutta kunnolla homma lähti käyntiin vasta eilen. Setti oli hyvin pakattu, mitä onkin monessa paikassa kehuttu. Kaikki osat tuntuivat olevan paketissa ja vieläpä ehjänä. Koteloiden MDF:n laatu hieman jopa yllätti ja olen todella tyytyväinen että ne sieltä otin mukaan, sillä hinta ei ollut paha ja laatu todellakin tuntuu olevan priimaa etenkin sahausten osalta.

Liimaaminen oli todella helppoa, pienen mietinnän jälkeen päädyin liimaamaan kaikki perinteisellä Erikeeper liimalla, plussa mallia tosin varmuuden vuoksi. Liimaus, jopa yksin onnistui hyvin ja vaikka itsellä ei perinteisiä puristimia ollutkaan riittävästi, niin laatikon kokoamiseen tarkoitetut nauhapuristimet ajoivat osaltaa asiaa kyllä todella hyvin. Laatikoista tuli siisti ja viimeistelytyötä sen vuoksi varsin maltillisesti.

Myös Crossoverit tuli laitettua kasaan, ja pakko sanoa, että tämän helpommaksi asiat eivät kyllä tule. Uuden kolvin ja tinaa kävin ostamassa, mutta sen jälkeen työ sujui hyvin hyvin helposti. DIY Soundgroupin valmis piirilevy ja hyvin selkeät ohjeet tekivät asioista lasten leikkiä. Jos jotain kolvin tarttuminen mietityttää, niin lupaa, että jokainen teistä siitä selviää. Itselleni hankin 40w (vanha oli 30w) kolvin, jossa hieman leveämpi pää (ei normaali piikki) ja sen kanssa tulos oli loistava. Uskallan väittää, että liitokset ovat onnistuneita, mutta aika näyttää.

Sen lisäksi kokoamisvaiheeseen oleellisesti liittyi koteloiden akustointi, joka tällä kertaa tuli hoidettua bilteman aaltovaahtomuovilla, joka vaikutti hyvältä valinnalta. Hieman spray liimaa ja levyt sopivan kokoisiksi ja sillä hyvä. Hieman loppui kesken, mutta Puuilosta vastaavaa tilalle ja sain loputkin kuntoon. Keskimmäisiin bokseihin ajattelin laittaa vain tyynyt piirilevyjen lisäksi. Seuraavaksi sitten vähän hiomista ja maalia pintaan.

P.s. Klipschit on nyt nostettu ruudun takaa pois ja ovat myynnissä oikeasti. Jos kiinnostaa loistavat leffakäyttöön tarkoitetut kolme isoa kaiutinta niin olehan yhteydessä. Lisäksi laitoin myyntiin yhden vanhoista DIY leffatuoleista, sillä suunnitteilla on sillekin osastolle jotain uutta.

Monelle ehkä jopa vuoden odotetuin elokuva, itsellenikin toki kovin odotettu, vaikka leffaa en siis kuitenkaan missään vaiheessa elokuviin asti mennyt katsomaan, siihenkin ehkä toki syynsä. Kyseessä siis leffa nimeltä dyyni, joka ilmeistyi leffa teatteriinkin vasta hetki sitten, mutta nyt siis tuo leffa löytyy jo myös HBO-Max palvelusta, ja sieltä se tuli tällä kertaa katsottuakin.

Vaikka tiesin jo etukäteen, että leffa ei välttämättä tuli olemaan mikään oma suosikkileffa, niin siitäkin huolimatta odotukset leffan näkemiseen olivat korkealla. Sen vuoksi ehkä myös pettymys leffan suhteen oli aika suuri. Tämä leffa ei nyt vaan missään vaiheessa oikein lähtenyt käyntiin, enkä oikein saanut missään vaiheessa leffasta kunnon otetta. Leffassa oli koko ajan pikkaisen sellainen fiilis, että koko leffa oli vain ensimmäinen osa jatko-osalle, mikä ei aina ole hyvä asia, sillä se saattaa helposti viedä terän yksittäisestä elokuvasta. Tuolloin vaaditaan myös että leffasta tulee fiilis, että seuraava osa on pakko nähdä, tästä ei tullut oikein edes sellaista fiilistä. Pakko myös ikävä kyllä myöntää, että nukahtaminen leffan aikana oli taas aika lähellä, kertoo ehkä tarpeeksi omasta fiiliksestä leffan suhteen.

Leffa oli äänien puolesta ihan ok materiaalia, mutta ei missään tapauksessa mikään wow kokemus niidenkään osalta. Kyllä leffassa oli joitain hyviäkin kohtia, mutta olisi hyvin voinut odottaa myös jotain paljon parempaa. Bassoa ajoittain oli aika kivasti, mutta muuten leffa ei sitten kuitenkaan ollut ihan niin hyvä kuin ehkä odotin. Joka tapauksessa leffa oli kuitenkin nähtävä, ja kun seurakin oli priimaa niin kyllähän tästäkin ihan kiva leffailta tuli. Seuraavaa osaa en mitenkään odota, enkä usko, että tähän leffaan uudelleen palaan. Kannattaa kuitenkin katsoa ja tehdä omat johtopäätökset.

Mutta sitten vielä loppuun hieman iloisempia uutisia, nimittäin DIY Soundgroupin Elusive 1099 kaiuttimet ovat jo Suomessa. Laiva puretaan huomenna Helsingissä ja sitten vaan odotellaan ilmoitusta, että tuotteet voi noutaa. Voitte olla aivan varmoja, että projektin seuraava osa, eli rakentaminen alkaa aikalailla välittömästi ja nämä todellakin halutaan huoneeseen mahdollisimman nopeasti. Sitten saadaan blogiinkin taas vähän muutakin luettavaa kuin leffa-arvioita. Stay tuned!

Maanantai ilta ja leffan pariin. Viimeaikaisten kokemusten perusteella ensimmäisenä suunta kohti HBO-max palvelua ja yllättäen sieltä lyötyi tälläkin kertaa varsin mielenkiintoista katsottavaa. Valinta tänään osui leffaan nimeltä Reminiscence, josta tuli jollain tapaa mieleen Christopher Nolanin Inception leffa, jossa siinäkin liikuttii vähän vastaavalla tavalla unien, muistien ja alitajunnan ihmeellisessä maailmassa.

Leffa oli ehdottomasti hyvä, mutta toisaalta sen tajuamiseen meni aikaa enemmän kuin ehkä toivoin tai odotin. Ei sinällään, että leffa olisi mitenkään lähtenyt hitaasti liikkeelle, ehkä jopa päin vastoin, leffa oli alusta lähtien erittäin mielenkiintoinen ja eteni kyllä erittäin hyvin alusta lähtien. Jokin siinä nyt vaan silti meni alussa hieman käsijarru päällä. En osaa oikein selittää, mutta joka tapauksessa lopussa aloin oikeasti tuntea, että kokonaisuus vaan oli sitten kuitenkin erittäin hyvä ja mielenkiintoinen.

HBO-Max palvelun äänistä olen jonkin verran puhunut ja puhun nyt vähän lisää. Olen myös joskus puhunut siitä, kuinka kivalta kuulostaa matala miesääni elokuvan kertojana. Tässä mentiin jälleen todella kovalla tasolla sen suhteen ja tykkäsin aivan mielettömästi. En malta millään edelleenkään odottaa, että jonain päivänä ne Elusivet sieltä jenkeistä ehtivät perille, ja pääsee niiden kanssa testailemaan. Jos Klipschit kuulostavat jo näin hyvältä, niin mitähän kaikkea sieltä on vielä tulossa. Joka tapauksessa, tässä voisi olla yksi hyvä leffa niiden ensi testailuun.

Leffan äänet olivat alkuun varsin ok, mutta kyllä se vaan taas vaati sen että desibelejä käänsi hieman ylemmäksi, että leffa oikeasti pääsi oikeuksiinsa. Loppuleffa olikin sitten aivan erimaailmasta, ja äänet oikeasti alkoivat kuulostaa paljon paremmilta. HBO-Max nyt vaan vaatii hieman enemmän volyymiä kuin muut, mutta siihen pitää vaan nyt tottua, se ei ole ehkä vika vaan ominaisuus. Kivat äänet, ei top-listalle, mutta ehdottomasti leffan nimi muistiin kun Elusivet ovat valmiit.

Tänään taas viikonlopun kunniaksi hieman leffailtaa lasten kanssa ja luonnollisesti testissä lapsille sopivat leffat uudesta HBO-Max palvelusta. Ihan kivasti sieltä näyttää vielä leffoja löytyvän myös koko perheelle, mutta tällä kertaa erityisesti kaksi leffaa nousi ylitse muiden. Joten sanotaan nyt pari sanaa nopeasti siitä toisesta, jota ei katsottu. Eli oman nuoruuteni yksi ehdottomasti kultaisimpia muistoja on elokuva Free Willy, johon nuorena rakastuin yli kaiken. Tuo leffa on ehdottomasti palautettava mieliin ja katsottava jossain vaiheessa, nyt ongelmaksi kuitenkin muodostui se, että leffassa ei ollut suomenkielistä puhetta, vaikka sellainen asetuksista löytyikin. Jäi siis ainakin vielä lasten kanssa katsottua.

Sen sijaan päädyimme sitten katsomaan uutta Space Jam 2 leffaa tähtenään Lebron James. Omat odotukset leffan suhteen eivät todellakaan olleet korkealla, erityisesti sen vuoksi, että koko konsepti jotenkin tuntuu vaan Lebron James halvalta yritykseltä olla kuin Mikael Jordan. Minulle, Lebron ei tule ikinä olemaan Jordan, ja Jordaneita tulee aina olemaan vain yksi, kenelläkään muulla ei ole mitään mahdollisuutta nousta samalle tasolle ikinä minun kirjoissani. Vähän tähän liittyen kuitenkin jäi tänään kaksijakoiset fiilikset, sillä en oikein osannut sanoa, että oliko tämä halpa kopio, jatko-osa vai täysin itsenäinen elokuva. En nimittäin muista ensimmäisestä oikein enää yhtään mitään. Tuo ensimmäinen olisikin siis ehkä pitänyt katsoa pois ennen tätä.

Siitäkin huolimatta leffan aikana mietin paljon sitä, että miksi tälläinen leffa ylipäätään piti tehdä? Eikö Lebronille olisi voinut kehitellä ihan jonkun uudenkin leffan? Toisaalta tykkäsin kyllä leffasta ehkä enemmän kuin halusin tai uskalsin edes odottaa, siitäkin huolimatta, että Lebron James ei kuulu millään mittarilla suosikkeihini ja henkilönä lähinnä saa aikaan ärsytystä. Kivaa ja leppoisaa viihdettä kuitenkin, ja ennen kaikkea visuaalisuus ja äänet olivat kohdillaan.

Äänistä kuitenkin nousi taas esiin hyvin perinteinen ongelma, eli suomenkielellä puhuttuna leffa oli menettänyt Atmoksen ja pudonnut 5.1 tasolle. En oikein ymmärrä tätä konseptia miksi näin on, mutta pitää ehkä hieman selvitellä. Ärsyttävää se kuitenkin on, etenkin tälläisessä leffassa, jossa äänet muuten olivat varsin priimaa luokkaa. Uskon, että Atmoksella tämä leffa olisi ollut jäätävän hyvä äänien puolesta, joten ehkä pitää se vielä ottaa alkuperäisellä raidalla jossain välissä uudelleen katseluun.