Leffahuone
- Prosessori: Arcam AV860
- Päätevahvistimet: Rotel RB-985, RMB-1075, Pro-ject Amp box Ds, Martyt Behringer NX6000D
- Etukaiuttimet (LMR): DIY Soundgroup Elusive 1099
- Surround (2+2) DIY Soundgroup HT-8
- Atmos (4) Revel c583
- Subwoofer SVS PB16 (1), Full Marty (DIY) x2
- Tykki: Sony 260ES
- UHD- Soitin Panasonic UB820
- Apple TV 4K
- HTPC + MadVR
- Lisäksi: Harmony 950 + Hub, Minidsp HD 2×4, Umic-1, Digibox
- DIY: Leffatuolit, Leffasohva, Akustisesti läpinäkyvä 2.39:1 valkokangas,Baaripöytä, Bassoansat, huoneen rakenne ja akustiikka, Blueray-hylly,
Leffafriikki
Olen pitänyt itseäni leffafriikkinä jo pitkään, vai onko se harrastus? No työtä se ei ainakaan ole, sillä useita tunteja elämässäni elokuvia katselleena voin sanoa, että rahan suunta on ollut vain ja ainoastaan yhteen suuntaan. Oma leffaharrastus alkoi jo hyvin nuorena. Omaan pieneen huoneeseeni piti saada valkokangas ja tykki jo hyvinkin nuorena. Tykki oli kokoa valtava, mutta kyllä silläkin jo hyvän kuvan sai aikaan. No mutta onko itselleni elokuvissa ollut suurempi juttu kuva vai ääni. Itse sanoisin ääni. Nuoresta lähtien huoneessani on täytynyt olla vähintään jonkilainen 5.1 järjestelmä, ja nimeen omaan tuo .1 on ollut se tärkein asia. Äänistä en alkuun paljoa edes ymmärtänyt, mutta kovaa ne piti kuulua.
Kun aikanani muutin opiskelujen perässä Yhdysvaltoihin, elokuvaharrastus kasvoi ja vei mukanaan. Ajankuluksi leffassa tuli käytyä joka viikko, jopa useamman leffan verran viikossa. Omassa opiskelijaboksissa tietysti piti olla myös tykki ja 5.1 järjestelmä. Tuolloin Netflixistä (silloin vielä postiversio) tilattiin useita leffoja viikossa ja niitä katseltiin kun ehdittiin. Muistaakseni kolme sai kerrallaan tilata ja kun ne oli palauttanut, sai tilata seuraavat kolme. Huikea palvelu tuohon aikaan.
Myöhemmin palattuani Suomeen ja hankittuani ensimmäisen oman kodin, omakotitalon, tiesin heti, mihin todellinen leffahuone tullaan rakentamaan. Tilaan oli hankittu Marekilta laitteet ennen kuin avaimetkaan olivat kädessä ja tarkat suunnitelmat olivat valmiina. Vihdoin oikea kotiteatteri! Alkuun huoneessa oli MDF valkokangas, 5.1 järjestelmä ja hieno leffasohva. Akustiikkalevyä oli katoissa ja seinissä enemmän kuin tarpeeksi, mutta hyvältä se kuulosti. Myöhemmin järjestelmä muuttui 7.1 järjestälmäksi, kunnes… …Eräänä pimeänä iltana vaimon kanssa elokuva muuttui todeksi. Samalla kuin kaiuttimet tykittivät sade-effektejä, katosta alkoi oikeasti sataa vettä niskaan! Vesivahinko yläkerrassa ja koko huone pilalla. Ei auttanut muuta kuin rakentaa koko huone alusta lähtien uudelleen ja tällä kertaa ”kunnolla”. Huoneeseen tehtiin akustiikkasuunnitelma, seinät ja katto rakennettiin viimeisen päälle uudelleen ja samalla laitteistoa hieman uudistettiin. Huoneeseen asennettiin uuden karhea Dolby Atmos 7.2.4 järjestelmä. Valkokankaaksi hankittiin ääntä läpäisevä kangas, jolla etuosastokin saatiin piiloon. Tuolloin tykiksi jäi vielä taloudellisista syistä vanha HD-tason tykki, mutta tänä päivänä sekin on päivitetty asianmukaiseen 4k tykkiin. Nuoren pojan unelma on valmis, nyt kelpaa nauttia.
Olen leffafriikki, amatööri, enkä muuta väitäkkään. Ymmärrän laitteista paljon, ja samalla en yhtään mitään. Tunnistan hyvän äänen ja kuvan, mutta en varmasti samalla tavalla kuin ammattilaiset. Tykkään hyvistä leffoista, mutta ne voivat olla jotain aivan muuta kuin mistä muut tykkäävät. Katson leffoja vain kotiteatterissa tai oikeassa teatterissa, vihaan katsoa leffaa 42 tuuman telkkarista ilman kunnon ääniä. Puhumattakaan mainoskatkoista! Tällä hetkellä leffojen päälähteet ovat Itunes ja Netflix. Molemmista saa nykyään jo hyvän kuvan ja äänen 4k AppleTV:n kautta. Tykkään katsoa todellista rymistelyä kajarit täysillä, toisaalta nauttia loistavasta juonesta hiljaa. Blogissani kirjoitan mitä mieleen tulee, laitteista, leffahuoneista, elokuvista omassa kotiteatterissa tai oikeassa leffateatterissa. Saatan myös kertoa juttuja historiasta ja vaikka vastata toiveisiinne. Arvostelen, pohdin ja toivottavasti keskustelen muiden itseään leffafriikeiksi kutsuvien kanssa.
Leffafriikki 