Johnny English Strikes Back

On hyviä leffoja, hyviä aikoja katsoa leffoja ja sitten leffoja jotka vaativat hyvän ajan katsoa. Johnny English on myös minun kirjoissa jossain määrin kuolevaa leffa genreä, näitä paradioita aikansa parhaista toimintaleffoista tehtiin jossain vaiheessa enemmänkin, mutta nyt on ollut taas paljon hiljaisempaa. Johnny English toimii, kun vaan on oikeassa mielentilassa eikä vaadi itseltään tai leffalta liikoja. Eilen oli hyvä ilta tälläiselle leffatyypille, kun leffaa tuli katsottua illalla himan väsyneenä ihan vaan sen vuoksi, että todellakin halusin vaan katsoa jotain.

Johnny English leffoja on tullut nähtyä ennenkin ja MR. Bean hommat on muutenkin ihan hyvin hallinnassa. Tällä kertaa tämä leffa tuli katsottua UHD levyltä ja levy hankittua ihan vaan periaatteella että kun sai niin halvalla. Mitään suuria odotuksia leffalle ei siis ollut, mutta kivahan tämä leffa oli taas katsoa, ja kyllä, olen siis nähnyt ennenkin ja silloin leffa varmasti nauratti enemmän koska nyt vitsit olivat aika hyvin vielä muistissa. Leffan äänet olivat tällä kertaa DTS:X:ää, mikä sinällään oli mukavaa, koska näitä DTS:X leffoja ei ole viimeaikoina taas pahemmin tullut vastaan. Tähän on varmasti syynsä, sillä Dolby Atmos on koko ajan vahvemmin ja vahvemmin valtaamassa alaa. Viime viikolla itseasiassa tuli juuri tieto, että kolmas kilpailija Auro 3D kuoli ja kuopattiin. DTS ei ole aivan yhtä heikoilla jäillä, mutta auttaako IMAX ja DTS:x pro siltikään vastustamaan Atmoksen voimaa?

Leffan ehdottomasti hauskin kohtaus oli tämä vr-lasikohtaus.

Eilen illalla Johnny English siis toimi loistavasti, ja keskittyminenkin pysyi yllättäen todella hyvin ruudulla. Nyt kun on kesälomalla yhdestä työstä niin leffojakin toivottavasti ehtii taas enemmän katsomaan. Katsottavaa ainakin riittää ja jopa Netflixin avaamista on taas tullut mietittyä. Sen aika ei kuitenkaan ole vieläkään, vaan nyt puretaan hieman UHD ruuhkaa ensin. Uusinpana viime viikolla tuli postista Fury, ja seuraavaksi matkalla on sitten hieman yllättäen Ebayn huutokaupasta voittamani Ambulance, jonka suhteen etenkin äänien osalta odotukset ovat todella korkealla.

Dumbledoren Salaisuudet

Viikonloppuna tuli etsittyä jälleen katsottavaa kahdesta avoimena olevasta striimauspalvelusta, ja tällä kertaa katsottava leffa löytyi HBO-Maxin puolelta. Dumbledoren Salaisuudet ei ollut ennakkoon kovinkaan tuttu, eikä sen näkemiseen liittynyt kovinkaan suuria odotuksia. Valitettavasti leffa ei tällä kertaa juurikaan mitään ihmeellistä tarjonnutkaan, vaikka välttämättä mistään huonosta leffasta ei kyse olekaan.

Tämä on taas yksi niitä leffaharrastuksen kivoja puolia, tämä leffa on varmasti suosittu ja monelle katsojalle todella mieluisaa katsottavaa. Siitä huolimatta, että leffa oli varsin laadukas ja sisälsi useita tähti-näyttelijöitä niin leffan genre ja sisältö ei sitten vaan taas ollut omin mielenkiinnon raameissa. Ylipäätään en ole koskaan tykännyt tälläisistä haltia ym. fantasia elokuvista, vaikka niistäkin on hyviä kokomuksia, kuten Taru Sormusten herrasta 4k muodossa. Tämäkin oli 4k ja Atmos, mutta valitettavasti sekään ei tällä kertaa auttanut mielenkiintoa ylläpitämään, vaan aika paljon tuli tehtyä kaikkea muuta samalla.

Muuten leffa huoneessa on taas ollut hieman aktiivisempaa toimintaa, mutta ei niinkään leffojen merkeissä. Jyväskylästä oli vieraita viime viikolla ja kyllähän se taas oli aika kiva testailla hieman laitteita ja leffapätkiä. Yksi jota kovasti pyörittelimme oli mm. Fury, jonka 4k versio vihdoin löytyi ebaystä järkevään hintaa, ja vaikka ehti perille vasta pari päivää tämän session jälkeen, niin sekin nyt hyllystä löytyy. Ja kyllä, pitihän sitä sitten vielä testata kun se tuli, ja edelleen, striimin ja levyn ero äänissä on minun korvissani aika iso. Edelleen pitää sanoa, että PB16 ultrat toimivat mahtavasti, eivätkä varmasti jää millekään toiseksi, vaikka niitä edelleen kauppailen ja DIY Martyt saavat siis odottaa.

Leffasohva sen sijaan tuli valmiiksi ja sitä yksissä bileissä jo testailtukin. Hyvin mahtui kolme aikuista istumaan ja mukava siinä kuulemma oli istuskella, vaikka rahi valmistuukin vasta tänään. Mitähän sitä sitten seuraavaksi keksisi, ainakin tuli huoneksi taas kalibroitua uusien tuolien aikaan, ja oli muuten mm. Dirac Liveenkin tullut taas uusia kivoja päivityksiä.

Top Gun – Maverick – 600. Päivitys

Kun aloitin blogin kirjoittelun parisen vuotta sitten ajattelin lähinnä että kirjoittelen itselleni muistiinpanoja leffoista, joita on tullut katsottua. Ottaen tuon huomioon tuntuu uskomattomalta, että leffoja ja päivityksiä on nyt jo takana kuusi sataa, ja mikä olisikaan parempi päivitys tähän juhlapäivään kuin leffa, joka menee heittämällä jokaisen top listan kärkeen. Ja tuo leffahan on tietysti uusi Top Gun, joka tuli eilen nähtyä aivan tyhjässä Biorexissä Porvoossa. Ihmiset eivät ole vieläkään löytäneet tietään takaisin teattereihin, mutta silti täytyy myös myöntää, että sunnuntai klo:20.00 ja Suomen lätkäjoukkueen MM-Finaalilla saattoi olla jotain tekemistä asian kanssa.

Kuvassa kaikki muut katsojat meidän lisäksi koko salissa!:)

Ensimmäiseksi täytyy yhtyä kaikkiin niihin artikkeleihin ja kommentteihin, joita tästä leffasta on tullut luettu. Leffa on suorastaa loistava, täydellinen. Ennen leffaan meno kannattaa kuitenkin katsoa ensimmäinen osa vuodelta 1986, jotta leffaan pääsee kunnolla kiinni. Kyllä leffa varmasti olisi hyvä ilmankin, mutta ehdottomasti upeasti sidottu tuohon vanhaan ja leffa todellakin on malliesimerkki siitä mitä jatko-osien tulisi olla. Tästä ei tullut tylsää ratsastusta vanhoilla meriiteillä, vaan todellinen helmi. Rooli ja näyttelijät olivat loistavia, ja se mistä ennen kaikkea tykkäsin todella paljon oli se, että vaikka leffa oli todella koukuttava ja jännittävä, niin juonta ei kuitenkaan oltu rakennettu minkään maailman pelastamisen varaan, vaan enemmänkin kuvattiin hienosti vain yhtä yksittäistä lentäjien vaativaa operaatiota.

Ekaa kertaa ikinä kehtasin ottaa leffassa myös pari kuvaa blogiin.:)

Sitten niihin leffan ääniin. Edelleen varmasti toistan itseäni, mutta edelleen koen, että Biorexin Prime salissa joko äänet ovat liian hiljaisella, tai sitten jotain vaan puuttuu. Salissa oli meidän lisäksi eilen vain yksi tyyppi, joten mietin jopa että olisin pyytänyt ennen leffaa hieman lisää volyymiä, mutta enpä pyytänyt. Leffan äänet ovat parasta mitä leffassa on koskaan kuultu, mutta tässäkin tapauksessa odotan leffan saamista levylle ehkä enemmän kuin mitään muuta leffaa koskaan. Ja edelleen, äänet ovat Biorexin Prime salissa loistavat, mutta hieman lisää poweria jään taas kaipaamaan. Itseasiassa mietin, että tämä on pakko käydä vielä testaamassa myös Finnkinolla, sen verran hyvä leffa ja vertailukohta olisi kiva saada!

Top Gun 1986

Luin useammasta paikasta hieman ennakkofiiliksiä uudesta Top Gun leffasta ja aika monessa niistä mainittiin, että olisi hyvä katsoa tuo ensimmäinen osa pohjalle, joten tein sitten työtä käskettyä ja katselin tuon kotona uudelleen. Leffaan pitäisi mennä huomenna, joten siitä sitten lisää fiiliksiä tulossa huomenna. Mutta joka tapauksessa tämä tuli nyt katsottua uudelleen, hirveän kauaahan siitä viime kerrasta ei ole, ja sekin päivitys täältä blogista kyllä löytyy. Vaikka leffa ja juoni on tuttu, niin pitää tunnustaa että ihan hyvä oli tuli katsottua, onhan nyt sitten hyvässä muistissa huomenna.

No, eipä sitten mennyt ihan nappiin tämä leffan katselu tänään. Laitoin ensin leffan pyörimään ja ihmettelin hieman, että kovin oudolta kuulostaa äänet. Sitten kun asiaan tarkastelin hieman tarkemmin, totesin, että atmoshan ei ole lainkaan päällä, eli vahvistimen asetuksista päällä Neural:x, joka ei luonnollisesti ole hyvä valinta jos leffassa on Atmos äänet jo itsessään. Eli Atmos päälle ja kaikki hyvin, vai oliko sittenkään. Jotenkin leffa edelleen vaikutti aavistuksen vaisulta, mutta empä sitä sitten sen enempää jaksanut miettiä, kunnes totesin leffan jälkeen ottaessani levyä asemasta, että eihän mulla edes ollut UHD-levy sisällä, vaan ainoastaan bluray. Eipä siinä, ihan hyvältä leffa silti näytti ja kuulosti, joka isolta osalta on tuon Panasonicin ansiota, joka skaalaa blueray materiaalikin todella näyttävästi. Vähän tekis siis mieli katsoa huomenna vielä uudestaan, mutta antaa olla.

Leffahan on ihan loistava, mutta vielä paljon korkeammalle nousee leffan musical score, joka on pelkkää timanttia alusta loppuun. Tämä vaan jotenkin on aina sellainen leffa, joka saa todella hyvälle mielelle, eikä leffaan todellakaan kaipaa mitään muuta tai lisää. Sanomattakin on selvää, että huomista leffaa odottaa todella todella paljon!

Sohvaa pitää vielä hieman korottaa ja tehdä rahi valmiiksi..

Ai niin, ja leffasohvakin on osittain valmis, hieman vaatii vielä viilaamista, mutta kivalta se nyt jo näyttää.

Valet

Blogistin elämä on välillä vaikeaa ja välillä aika köyhää. Nyt on tullut ehkä pisin tauko ikinä tämän blogin kirjoittamisessa, mutta ainahan sitä voi koittaa jotenkin selitellä. No ensimmäinen selitys tietysti on se, että koko blogi perustuu siihen, että blogia kirjoitetaan vain silloin kuin katsotaan leffaa. No siitä olen kyllä pitänyt aina kiinni, mutta välillä tämä kirjoittaminen on silti viipynyt, ja tämä Valet leffa tulikin katsottua jo viikko sitten, eli näin pitkään ei kirjoittaminen leffan jälkeen ole ikinä kestänyt. Blogin kirjoittaminen on kuitenkin vähän niin kuin urheilua, mitä vähemmän sitä tekee, sitä suuremmaksi se kynnys aloittaa aina kasvaa. Tässä kuitenkin asiaa aiheesta Valet ja vähän muutakin.

Eli viikonlopulle piti keksiä jotain hiljaista katsottavaa, ja tällä kertaa valinnaksi tuli Disney Plus palvelusta Valet niminen leffa, joka kertoi hotellin parkkeeraajasta, tuli vahingossa koko maailman tuntema poikaystävä. Kyseessä siis romanttinen komedia, leffatyyppi jota en ole pahemmin viime aikoina kyllä kuluttanut, tai siis oikeastaan ollenkaan tämän blogin aikana. Tässäkin leffassa ensinnäkin ajatus oli, että katsotaan nyt hetki, ei ehkä jaksa katsoa loppuun, mutta ei sen sitten niin väliä. Samoin koko leffan ajan vain mietin, että missä vaiheessa lopetan ja menen nukkumaan, mutta jotenkin leffa sitten kuitenkin koko ajan painosti jaksamaan ja hyvähän leffa tämä sitten lopulta oli, ei mitenkään kliseinen ja sata kertaa nähnyt, vaan oikeasti ja aidosti jotain uutta. Hyvä leffa ja hyvä että tuli katsottua.

Millä muulla tätä taukoa sitten voi selittää, no yksi ainakin on se, että jokin aikaa sitten myynnissä ollut leffasohva tuli myytyä. Minuun otti eräs tyyppi yhteyttä toisen myynti-ilmoituksen kautta ja kysyi että onko sohva jo myyty. Kerroin ettei ole tällä hetkellä myynnissä mutta voin kyllä myydä, ja lopulta siitä sitten saatiin kaupatkin tehtyä. No se sitten taas tarkoittaa sitä, että pitkään suunniteltu ja odoteltu uusi leffasohvaprojekti oli valmis alkamaan ja alkoi. Nyt siis on uutta sohvaa väännetty tilalle, ja toivottavasti sen kanssa päästään tänään jo pitkälle, jollei nyt ihan valmiiksi.

Myös leffateatterissa kutkuttelee kovasti uusi Top Gun leffa, mutta sitä ennen pitää ehkä laittaa vielä uudelleen katseluun se vanha, sehän hyllystä löytyy UHD levyltä, onneksi. Yksi uusikin levy tuli taas tilattua, eli vihdoin hyllyä tulee täydentämään myös 4k versio Fury-leffasta, jota odotan muuten aika paljon! Eli nyt takaisin autotalliin, ja siitä sitten leffahuoneeseen uuden sohvan kanssa tai ilman..

Hytti nro 6

Noniin, sitä piti sitten jakaa muutama Jussi-palkinto taas ennen kuin tämän leffan sai itse katsottua. Onhan tämä nyt ollut alusta lähtien selvää, että tämä tulee jossain vaiheessa nähdä, mutta jotenkin koko ajan ollut sellainen fiilis, että tämä leffa tarvitsee osakseen tietynlaisen fiiliksen ja ajankohdan. Onhan niitä ennenkin tullut nähnyt yhdessä tilassa tapahtuvia hyviä leffoja, mutta liian usein myös ihan liian tylsiä sellaisia. Olisiko tämä leffa kiinnostanut niin paljon, jos ei olisi ollut suomalainen, lähtökohtaisesti en usko.

No mutta jos aloitetaan siitä, että leffa ei sitten kuitenkaan tapahtunut vain yhdessä paikassa, vaan kuvauspaikkoja ja kohteita olikin useita. Leffa oli alusta jokseenkin tylsistyttävä ja hidas, mutta jotenkin sitä kuitenkin koko ajan oli sellainen fiilis, että kyllä tämä tästä vielä lähtee. No, ehkä alun epäilyt liittyivät myös osittain ainakin Ljohaan, jonka rooli alussa oli kuvattava ja sai pahan olon aikaan, en olisi halunnut katsoa tuollaista tyyppiä koko leffaa. Mutta onneksi, siitä ei ollutkaan kyse, vaan koko leffa perustui johonkin ihan muuhun, todelliseen ihmisyyteen ja syvällisiin hahmoihin, joista sekä Ljoha ja Laura oli olivat molemmat loistava osoitus. Asenne leffaa kohtaan parani koko ajan leffan edetessä, ja samalla kuin leffa itsessään parani, parantui myös juoni ja roolihahmot. Loppu, oli pelkkää timanttia, ja vaikka se olikin arvattavissa, iski se syvälle suoraan sydämeen, haista vitu!

Yksi mielenkiintoinen asia leffassa oli sen äänet, jotka olivat autenttisuudessaan huimaavat. Juna kuulosti juuri siltä kun juna kuulostaa, koko ajan oli fiilis, että olisi itse tuossa junassa mukana, ja kaikki oli tehty äänien osalta todella tarkasti ja aidosti. Tila, pannaus, kaikki vaan toimi enemmän kuin hyvin, eikä nyt sinällää dynamiikkaakaan puuttunut, vaikka leffa ei mikään toimintaleffa todellakaan ollut. Kaikesta tästä lopputuloksena, loistava elokuva, loistava kotimainen elokuva ja jokainen Jussi siitä täysin ansaittu. Näitä lisää kiitos!

Batman – Dark Night

Tämä kirjoitus jäi kiireessä viikonlopulta kirjoittamatta, mutta tosiaan, viikonloppuna tuli sitten katsottua myös toinen osa Batman Trilogiaa, eli Dark Night. Tämä on ehkä kuitenkin se kaikista paras näistä kolmesta, etenkin, koska Joker on aivan sairaan hyvä hahmo, ja Heath Ledger kaikesta tragediastaan huolimatta tässä todella loistava. Leffassa on muutenkin paljon hyvää, ja pakko sitä vaan on taas todeta, että kyllä Batman ja ylipäätään Chirstopher Nolan vaan rokkaa minulle.

Luonnollisesti toinen valtava juttu tässä leffassa oli taas äänet, eli kun tämän trilogian nyt sain levylle, niin kyllähän sitä piti hieman myös testailla. Ajatuksena oli katsoa puoli leffaa levyltä, ja sen jälkeen vaihtaa Apple store striimiin, jossa siis myös omistan tämän saaga. Ja kyllä, se kokeilu loppui aika nopeasti, ehkä noin varttin verran leffaa jaksoin striiminä katsoa, kunnes totesin, että ei vaan striimillä riitä potkua. Volymeä piti korottaa kymmenen pykälää, eikä sekään vielä nostanut dynamiikkaa sinne päinkään. En tiedä miten tätä nyt kuivasi, mutta ei vaan todellakaan kuulosta samalta, kaikki leffamaisuus hukkuu kun näitä pääsee rinnakkain vertailemaan.

Loistava leffa siis, vaikka hieman nyt kaikkea säätöä taas leffan välissä olikin. Nautin kuitenkin joka hetkestä, ja kyllä tämän voi katsoa uudelleen ja uudellee, sitä ennen kuitenkin kolmas osa, ja uusin, ensin striiminä, ja sitten tietysti UHD-levyllä!

Batman Begins

Jälleen kerran yksi niistä leffoista, tai paremminkin leffasaagoista, jota on levyhyllyyn tullut odotettua kuin sitä kuuluisaa kuuta nousevaa. Jep, Batmanit on todellakin tullut nähtyä ennenkin, mutta tätä ennen nämä löytyivät vain Itunesta ostettuina 4k versioina, mutta jokaisena päivänä sitä on vaan odottanut tilaisuutta tämä setti jostain kokonaisuudessaan hankkia myös levyllä. Syitä yksinkertaisesti noin kaksi, äärettömän hyvä leffasaaga, jonka voi hyvin katsoa useampaankin kertaan, ja äänien osalta leffat ovat tietysti pelkkää priimaa.

Jostain syystä ylipäätään tuntuu, että järjestään Christofer Nolaniin kaikki leffat ovat sellaisia, joita voi katsoa aina uudelleen ja uudelleen. En välttämättä väitä, että olen maailman suurin Nolan fani, mutta kyllähän mä näistä leffoista vaan tunnun aina enemmän ja enemmän huomaavani tykkäävän. Eikä nämä Batmanit selvästikkään tee tässä poikkeusta. Tämäkin ensimmäinen osa on tullut nähtyä ja suurin piirtein tietää mitä tuleman pitää, mutta silti leffoista löytää aina vaan uusia ja uusia puolia. Tänään koko leffan ajan tuli vain ajateltua, että koskahan sitä ehtii katsomaan seuraavan, sillä tuo toinen osa Jokerin kanssa on näistä ehkä selkeästi kuitenkin se paras.

Ja kyllähän se tärkein eli äänet oli todellakin sen päivittämisen arvoinen juttu. Kuten aina pitää itkeä siitä, että Nolan ei tuo leffojen ääniä atmos-aikaan, mutta kyllähän nämä selkeästi on parasta 5.1 materiaalia mitä alalta löytyy. Jälleen kerran UHD-levyn voima tulee loistavasti esille ja leffan ensimmäisestä hetkestä viimeiseen on suuren suuri nautinto leffaa katsoa. Äänet ovat hyvin tarkkoja, puhe selkeää ja dynamiikkaa ei puutu mistään. Sen kaiken lisäksi kun äänet tukevat leffaa täydellisesti, niin ei tästä äänet paljon paremmaksi mene, ellei Nolan sitten jossain vaiheessa taivu Atmos-aikaan.

Copshop

Se olisi sitten vappu, ja tästä vapusta on tulossa sellainen, että kerkeää myös katsomaan leffoja, vaikka ihan niin paljon kuin haluaa. Ja hyvä niin, sillä leffojen katselu on viime aikoina jäänyt kiireiden vuoksi vähän vähemmälle, mutta kun sinne on ehtinyt, niin kyllä se sitten onkin taas ollut mukavaa. Jotenkin tuntuu aina että laitteetkin kuulostavat sitä paremmalta, mitä harvemmin huonessa käy. Jotenkin korva kuitenkin tottuu jos jatkuvasti katselee ja se taas saa aikaan sitä ikuista päivittämisajatusta. Eilen illalla tuli jälleen huoneeseen suunnattua, ja vaihteeksi sellainen myöhäisilta, jolloin leffaa pystyi katsomaan myös ihan kunnon äänillä. Leffan valinta tällä kertaa ei sinällään ollut kovin vaikea, mutta muutama selkeä kriteeri siihen oli. Hirveän pitkää leffaa ei jaksanut katsoa, striimauspalvelut tuli selattua ensin, mutta lopulta katsottavaa löytyi sitten korkeasta pinosta uusia 4k leffoja.

Ja hyvä leffa sitä tällä kertaa sitten löytyikin. En oikein ollut varma mikä tämä leffa oli kun sitä tilasin CDON:ista viime viikolla, mutta jotenkin se kuitenkin vaikutti mielenkiintoiselta, vaikka siitä en ollut ennen mitään kuullutkaan. Uusi leffa kuitenkin ja varsin mielenkiintoiset näyttelijät. Ensinnäkin Gerald Butler oli oli leffassa loistava samoin kuin Frank Grillo. Myöskään ei sovi vähätellä Alexis Louderin esitystä nuorena polisiina, joka pistää rikollisen kuin rikollisen sujuvasti nippuun. Siitäkin huolimatta koko shown kuitenkin varasti aivan suvereenisti Toby Huss aivan jäätävällä suorituksella Anthony ”Tony” Lambina. Lamb ilmeistyi leffaan kuin tyhjästä, mutta sen jälkeen otti koko elokuvan haltuunsa roolilla, joka oli uskottavuudessaan omaa luokkaansa, silti ollen erityisen hauska ja miellyttävä. Erilainen, mutta mahtava rooli joka sai hymyilemään joka sekunnin.

Leffa hymyilytti muutenkin eikä vähiten sen äänien vuoksi. En tiedä miltä leffan äänet olisivat striimattuna kuulostaneet, mutta kyllähän ne tässä nyt taas kuulostivat aivan loistavilta. Äänien pannus oli erityisen hyvää ja muutenkin äänet tukivat taas leffaa enemmän kuin hyvin. Yhdessä vaiheessa kun jokin hälytyssummeri soi, joutui oikeasti miettimään että mistä hitosta tuo ääni tulee, niin aidosti se tuli ”jostain takaa”. Muutenkin oltiin sitten kellarissa tai sisällä, äänet oli muodostettu erityisen hyvin tilaan sopivaksi ja sai vaikuttamaan että olisi aidosti itse sisällä poliisiasemalla. Ja kaiken tämän sanottua, mitää vielä todeta, että äänethän sitten olivat muuten ihan vaan 5.1, eli parhaat 5.1 pitkään aikaan, tai koskaan, jos otetaan Christofer Nolanin leffat pois laskuista. Ehdottomasti loistava hankinta UHD-hyllyyn!

Muutama uusi leffa tarttui ostoskoriin taas CDON:ista

Nobody

Vaihteeksi koneeseen aitoa 4k-materiaalia ja jonkin aikaa sitten hankittu Nobody. Leffa joka on kiinnostanut jonkin verran, mutta herättänyt myös kyllä jonkin verran ristiriitaisia ajatuksia jostain syystä. Mikä tämä leffa sitten lopulta oli? Sanotaanko näin että aika hyvä sekoitus John Wickiä, Yksinkotona-leffoja ja no montaa muutakin leffaa.

Nobody oli mukava puolentoista tunnin leffa ja ihan kyllä hyvää viihdettä. Tämä ei ihan John Wickin tasolle yltänyt, mutta varsin hyvä leffa kuitenkin. Se mikä ehkä tässä eniten yhdisti John Wickiin oli se, että molemmat leffat ovat varsin laadukkaita tekeleitä, ja tässä Nobodyssä etenkin oli erittäin laadukasta kuvausta ja leikkausta. Tälläisissä lyhyissä toimintaleffoissa tempo on usein varsin kiivasta, mutta hyvällä leikkauksella sitä saadaan vielä tehostettua ja siinä suhteessa tämä leffa toimi erittäin hyvin. Tässä oli jotain hyvin PT Vatasen videoistakin tuttua tyyliä, kertooko se lukijoilleni sitten mitään niin sitä en tiedä.

Toinen mikä oli taas todella hienoa pitkästä aikaa oli mahtavat äänet, eikä siis sen vuoksi, että jatkuvasti tapeltiin ja ammuttiin, vaan ihan muista syistä. Leffassa oli tilat ja leffan tapahtumat otettu erityisen hyvin huomioon ja Atmosta käytettiin taas todella mallikkaasti hyväksi. Ja olipa leffassa myös yksi ihan todellinen kohokohta. Jos nimittäin haluat testata tai näyttää jollekin miten äänen pannaus edestä ympäri koko huoneen tapahtuu, niin kohdassa 11.45 on täydellinen esimerkki siitä. Olin muuten enemmän kuin innoissani tästä ja kohtaus piti katsoa pariinkin kertaan uudelleen.

Kokonaisuutena siis varsin kiva leffa ja leffailta kaiken kaikkinaan. Onneksi nyt näitä uhd leffoja on paljon pinossa ja tulossa niin laadukas katsottava ei lopu hetkeen kesken! Jep, ja huomenna tulee taas lisää pinoon täydennystä kun uusin CDON paketti saapuu!