Vaihteeksi vuorossa katsaus Netflixin tarjontaan ja sieltä nousi esiin Molly’s Game. Etukäteen erittäin kova näyttelijäkaarti ja mielenkiintoinen intro leffaan. Kyseessä myös tositarinaan perustuva elokuva, tosin sellainen, josta en ole ennen kuullut. Tästä kaikesta siis voisi päätellä, että mielenkiintoinen sunnuntaiaamupäivä tulossa.

Ennakko-oletukset saivat myös paljon katetta. Elokuva oli aika mielenkiintoinen. Sinällään mikään elokuvassa ei niinkään yllättänyt, vaan voin hyvin uskoa, että tälläistä ”alamaailmaa” löytyy Los Angelesin ja New Yorkin pimeiden varjojen takaa paljonkin. Myöskään tähän kaikkeen osallistuvat ei ollut mikään yllätys. Julkkiksia, näyttelijöitä, urheilijoita, ja yritysmaailman ökyrikkaita, jolle muutaman sadan tonnin häviäminen on vain hauskaa viihdettä. Toisaalta ei myöskään yhtään yllätä, että näitä surullisia ihmiskohtaloita riittää, jotenkin vaan loputtomat miljoonatkaan eivät aina pelasta konkursseilta.

Elokuva oli erittäin hyvä ja nykyisyys ja menneisyys oli nivottu hienoksi kokonaisuudeksi. Tuon menneisyyden ja nykyisyyden risteyksessä erittäin vakuuttava Idris Elba ja menneisyyden haamuna psykologi-isä Kevin Kostner. Olen ehkä maininnut joskus ennenkin, mutta Kevin Kostner parantuu iän myötä koko ajan ja tässäkin roolissa mies oli kuin kotonaan. Jessica Chastain Mollyn roolissa todella vakuuttavaa työtä niin nykyisyydessä kuin menneisyydessä.

Elokuva on kohtuullisen pitkä lähes kaksi ja puoli tuntia, mutta siitä huolimatta se ei sortunut missään vaiheessa jaaritteluun. Juoni eteni vakuuttavasti alusta loppuun kohti yllättävää loppuratkaisua. Toisaalta kun miettii elokuvaa näin jälkeenpäin, niin oliko mikään lopussa sittenkään niin kovin yllättävää. Juoni kokonaisuudessaan oli erittäin mielenkiintoinen mielenkiinto pysyi koko elokuvan ajan tiukasti ruudussa. Siitäkin huolimatta, että Netflixin kuvanlaatu ei taas aivan priimaa ollutkaan.

Todellisuuteen perustuvat leffat antavat aina mahdolisuuden oppia jotain uutta maailmasta ja elämästä. Tämäkin elokuva inspiroi jälleen Youtubeen tutustumaan elokuvan historiaan ja todellisuuteen. Paljon mielenkiintoisia haastatteluja ja juttuja jälleen kerran. Kaiken kaikkeaan leffa oli juuri sitä, mitä olen taas pitkään kaivannut. Näitä voisi katsella monta lisää, vahva suositus tälle leffalla.

Pari päivää taukoa leffoista ja tänään paluu taas leffojen ääreen. Loppuviikosta vierailu Jyväskylään, joka kuitenkin oli leffojen puolesta menestyksekäs. Itselle uusi tuttavuus leffakauppa Videodivari tuli tarkistettua ja kiva valikoima leffaja siellä näyttikin olevan. Leffojen (DVD/Blue-Ray) suhde oli pienoinen yllätys, mutta ehkä se DVD-aikakausi ei sittenkaan taida olla kovinkaan kaukana. Itselläni ei tulisi enää mieleenkään ostaa yhtäkään DVD-tasoista elokuvaa vaikka elokuva muuten olisi kuinka hyvä. Yksi iso hyllyllinen Blue-Ray leffoja liikkeestä kuitenkin löytyi ja joukossa paljon mielenkiintoisia yksilöitä.

Leffoja olisi voinut ostaa paljon enemmänkin, mutta tälläkin kertaa hakusessa kuitenkin ainoastaan Atmos/DTS:X äänellä olevia leffoja. Jokaista elokuvaa en jaksanut käydä tuon osalta läpi, eikä myyjillä ollut suoraan mahdollisuutta auttaa, joten ajattelin vain etsiä mielenkiintoisia leffoja ja sen jälkeen katsoa löytyykö oikeaa ääniraitaa.

Hyllyssä olisi ollut myös paljon erilaisia 3D elokuvia, mutta mukaan tarttui vain yksi, elokuva joka muutenkin on ollut hankinassa eli Jurassic World. 3D:tä tulee jossain vaiheessa testata kun lasit postista saapuvat, mutta sitä ennen niitä leffoja ei kannata montaa hankkia. Testataan nyt ensin miten tuo tekniikka kotona toimii ja ostellaan levyjä vasta sen jälkeen jos tarvetta vielä ilmenee.

Jurassic Wordlin lisäksi mukaan tarttui Atmos leffa Darkland ja DTS:X ääniraidalla oleva The Huntsman – Winters War. Ennen kotimatkaa tuli myös pikaisesti poikettua paikallisessa Prismassa. Eväiden lisäksi hyvin pitkän harkinnan jälkeen mukaan tarttui myös yksi uusi leffa, nimittäin Fast & Furious 7. Tämän elokuvan hankinta on selkeästi ollut suunnittella, sillä muut on nähty (tällä kierroksella, kasi löytyy jo hyllystä ja uusi kohta tulossa vuokrattavaksi. Tämä seitsemäs osa tuli muuten katsottua aikanaan New Yorkin vierailulla Time Squaren Imax teatterissa. Se mitä en ollut suunnitellut oli tämän leffan ostaminen UHD versiona. Hinta kuitenkin oli sen verran huokea, että päätin sen lopulta ottaa mukaan.

Hinta oli jonkin verran kovempi kuin olisin toivonut, mutta tällä hetkellä pitää todeta, että ei harmita tippaakaan. Katsoin tuon elokuvan juuri ja leffan äänet olivat jotain, mitä en ole ennen huoneessani kokenut. Leffassa on DTS:X äänet, jotka olivat todella loistavat. Fast & Furious leffat antavat erittäin hyvän läpileikkauksen äänien kehittymisestä vuosien saatossa ja nyt vuonna 2015 ollaan jo todella todella kovalla tasolla. Äänimailma tykitti tavaraa jatkuvalla sykkeellä subbareille ja nuo äänet kuulostivat todella syviltä, osuvilta ja napakoilta.

Tätä leffaa, voi hyvällä syyllä kutsua Referense leffaksi, enkä varmasti häpeä tätä leffaa tarjota, jos joku kavereista haluaa huonetta tulla testaamaan. Nyt myös selkeästi kongretisoituu mitä SVS:ät ovat laadultaan, äänet ovat kovat, mutta todella nautittavat, josta kertoo myös se, että äänen taso tänään oli -10db referense tasosta ja siitä huolimatta huone työnsi 110db piikkiä, joka on kovin luku mitä olen huoneessani mitannut.

Äänen ja kuvanlaadun lisäksi Fast & Furious leffojen taso muutenkin paranee jatkuvasti. Onko tämä sitten sarjan ultimaattinen huippu, niin saattaa jopa olla. Elokuva on viimeinen, jossa Paul Walker on mukana, ja elokuva on muutenkin hänelle omistettu. Elokuvan loppu on tyylikäs kunnianosoitus elokuvan toiselle johtohahmolle, joka siis hieman ironisesti kuoli kaahailtuaan urheiluautonsa rusinaksi juuri kun elokuva alkoi olla kasassa.

Tämän elokuva tähtikaarti on todella vaikuttava ja se näkyy. Etenkin se mikä tekee elokuvasta todella nautinnollisen katsoa on se, että kaikki näyttelijät elokuvassa ovat hyvin miellyttäviä, elokuvasta puuttuu kaikki ns. ärsyttävät hahmot. Esimerkiksi Jason Statham pahiksen roolissa on loistava näyttelijä ja silkkaa ammattitaitoa.

Nyt kuitenkin sarja lähenee loppuaan ja yksi osa enää jäljellä ennen uusinta Hobbs and Shaw osaa, jota vielä ei löydy edes vuokrattavaksi. Kahdeksas osa on myös todella hyvä, mutta sen katsoinkin juuri hiljattaen, joten saapa nähdä onko seuraavaksi Fast & Furious leffaksi vuorossa kahdeksas osa vai suoraan Hobbs and Shaw. Seuraavaksi kuitenkin taas jotain muuta, ehkä jopa vielä tänään.

Vähiin käy ennen kuin.. ..viimeinen osa leffateatterista ulos! Tänään Fast &Furious kuudes osa ja sama loistava tykitys jatkuu. Tämäkin osa on tullut joskus nähtyä, mutta yllättävän vähän siitä oli jäänyt mieleen. Erittäin hyvä leffa ja ennen kaikkea äänet paranevat jakso kerrallaan joka kerta. Juonikin jatkaa kehittymistään, joten mikäs täsä nauttiessa.

Täytyy itseasiassa tässä vaiheessa todeta, että vaikka paljon on kesän aikana tullut tehtyä, niin varmasti yksi selkeästi parhaita hankintoja koko kesänä oli Panasonicin UB820 UHD soitin. Ennen tuon soittimen hankintaa koitin katsoa paria vanhaa Blue-Ray leffaa Playstation 4:sella, muuta kuvan laatu oli niin surkea, että jätin väliin. En edes saanut Playstationin kuvaa koko skriinin kokoiseksi jostain syystä.

Playstation 4 varmasti pärjää ihan hyvin vanhojen elokuvien kanssa äänenlaadun suhteen, mutta Panasonic nostaa kuvantason aivan uudelle levelille, ja ihan oikeasti vanhoja leffoja on taas kiva katsoa! En olisi uskonut aivan tälläiseen tilanteeseen ja pelkäsin, että nyt sitten pitää hankkia paljon UHD leffoja hyllyyn, mutta ei tarvitse, Panasonic nostaa vanhojen levyjen tasoa niin paljon.

Nyt edessä kuitenkin pari päivää taukoa leffoista. Katsotaan mitä kivaa sitä taas viikonlopuksi keksisi, mutta loppuviikko sen verran kiireistä, että leffat taitavat jäädä väliin. On tämä kyllä silti sen verran mukavaa ja iloa tuovaa hommaa, että eipä tässä malta kauaa leffahuoneesta poissa pysyä!

WOW, WOW, WOW! Mietin pitkään, että kirjoitanko tästä elokuvasta mitään muuta, mutta päätin sitten kuitenkin jotain kirjoittaa. American Son Netflixistä, ponnahti suoraan ruutuun ja vaikutti elokuvalta, joka olisi kiva katsoa. Ehdottomasti parhaita elokuvia, joita olen koskaan nähnyt. Elokuva kertoo rasismista, kasvatuksesta, parisuhteesta ja oikeastaan myös paljon muusta. Väitän tietäväni aiheesta paljon, olenhan itsekin asunut Amerikassa neljä vuotta. Elokuvan piti kaiken lisäksi olla Atmos, mutta jostain syystä Atmos ääniä en millään saanut toimimaan, toisaalta ei ollut mitään tarvettakaan.

Onneksi New Yorkissa rasismi ei näkynyt aivan yhtä pahasti kuin monessa muussa paikassa. Manhattan ja koko sen lähialue (muutamaa lukuunottamatta) on kuitenkin muuttunut vuosien saatossa todella paljon, ja esimerkiksi itse yli kymmenen vuotta sitten tunsin oloni erittäin turvalliseksi paljon aivan yksin liikkuessani. En kuitenkaan missään tapauksessa väitä, että tummien ja vaaleiden ennakkoluulot ja rasismi ei olisi ollut tuolla läsnä. Jonkinlaista kosketuspintaa asiaan on myös Suomesta, useita vuosia erimaalaisten ihmisten kanssa toimiessani.

Elokuva alkaa hyvin paljon stereotypioiden parissa ja hetken joutuu miettimään mistä tässä oikein on kyse. FBI-agentti-isän saapuessa paikalle jutun juoni alkaa selvitä ja sen jälkeen elokuva on viimeistä piirtoa myöten täyttä tykitystä. Mietin aluksi että kirjoitanko tästä elokuvasta juuri lainkaan, syynä se, että elokuvassa on niin järkyttävä määrä käsiteltäviä asioita, että kukaan ei jaksa koko elokuvaa käsitellä yhdessä blogissa. Tämä elokuva on todellakin pakko nähdä!

Elokuva pakottaa todellakin miettimään. Elokuvassa rasismi on toki pääroolissa, mutta missään tapauksessa se ei ole koko elokuva. Elokuvassa käsitellään taitavasti myös kasvatuksellisia asioita ja parisuhteita. Elokuvassa on myös paljon hyviä asioita turhautumiseen, asioiden käsittelemiseen ja käyttäytymiseen liittyen. Eugene Leen luutnantti John Stokesin rooli on jäävän hyvä, tosin muidenkaan näyttelijöiden roolisuoritukset eivät siinä sivussa paljon kalpene. Mainittakoon tässä yhteydessä myös se asia, että näyttelijöitä elokuvassa on siis vain neljä ja kaikki tapahtumat tapahtuvat yhdessä ainoassa huoneessa. Silloin kun juoni on näin täydellinen, ei mitään muuta tarvita!

Tein tänään aika yllättävän löydön paikallisesta S-Marketista, jossa muutaman harvan blueray-leffan joukossa sattui olemaan alennuksessa yksi, jossa DTS:X ääneet. DTS:X ääniä sisältäviä leffoja hyllyssä taitaa ennen tätä olla yksi tai kaksi, joten sikäli erittäin mielenkiintoinen hankinta. Atmoksen ohella DTS:X on erittäin vakuuttava 3D ääniformaatti, mutta hyvin harvoissa leffoissa kuitenkin mukana. Leffa itsessään myös sikäli yllättävä, että vasta nopean googletuksen jälkeen minulle selvisi, että kyseessä jo jopa viides Jurassic Park elokuva. Olen varmasti nähnyt ensimmäisen osan aikanaan useammankin kerran, mutta yhtäkään muuta versiota jostain syystä en ole koskaan katsonut. Virhe?

Sikäli ehkä pitää myöntää tässä kohtaa, että kyseessä ehkä virhe, että leffa oli itseasiassa tosi hyvä. Elokuvan ääniraita oli yksi parhaita mitä olen koskaan kuullut. Elokuvassa dinosaurusten ääntely kouraisee jatkuvasti syvältä, puhumattakaan elokuvan alkupuolen tulivuoren purkauksesta, joka kuulostaa todella hyvältä. Samalla kun subbarit saavat todella paljon töitä, myös atmos ja takakauiuttimia käytetään hyväksi todella hyvin. Tästä äänimaailmasta todellakin jäi huoneentäyttävä fiilis.

Hieman näin jälkikäteen harmittaa, että kolme osaa tästä välistä on jäänyt näkemättä. Toisaalta noista kolmesta osasta ei ole mitään tietoa, joten voihan se olla jopa hyvä, että ne on jäänyt katsomatta. Jossain vaiheessa nekin varmasti nyt täytyy katsoa, sen verran paljon tykkäsin tästä osasta. Hyvä löytö, erittäin hyvä hankinta!

Sunnuntai iltapäivä ja jotain katsottavaa tarvittaisiin. Hyllystä löytyy vielä muutama uusi, katsomaton Atmos elokuva, joten ehkäpä jotain sellaista? Päätin napata hyllystä Ghost in the Shell leffan, joka Prisman alehyllystä pari viikkoa sitten tarttui mukaan.

Hyvä valinta sikäli, että elokuva vaikutti heti alusta lähtien varsin mielenkiintoiselta. Ääniä ei tarvinnut hetkeäkään epäillä, elokuvan alusta lähtien oli selvää, että tässä elokuvassa on hyvät atmos äänet. Elokuva ei lopulta noussut klassikoiden joukkoon, vaikkakin erittäin hyvä elokuva itselleni etenkin kun en ollut kyseisestä leffasta koskaan kuullut. Tämän voi ehdottomasti katsoa joskus uudelleen.

Elokuvan idea jälleen kerran kovin tuttu ihmisen ja robotin yhdistämisestä ja siihen liittyvistä ongelmista. Tällä kertaa oli yritetty rakentaa täydellistä asetta käyttäen oikein ihmisen aivoja ja rakennettua kroppaa. Paljon kaiken maailman robotteja leffa oli ainakin täynnä.

Päässä kuitenkin edelleen koko ajan pyörii kysymys Front Height/Atmos front kaiuttimista. Päätin leffan jälkeen hieman testailla tuota asiaa Gravity leffan kanssa, joka tilantunteen osalta on aika anteeksiantamaton elokuva. Gravity kuulosti ihan kivalta, mutta jotain siinä kuitenkin hämäsi.

Järkeilin asiaa eteenpäin niin, että kaikki Auro 3D elokuvat on nyt hyllystä nähty, kaikki kaikki leffat, jotka striimaamalla pystyn tällä hetkellä katsomaan sisältää tavalliset tai Atmos äänet, joten olisiko normi setup sittenkin kannattavampi. Auro 3D on olemassa kun sitä tarvitaan, ja sen saa päälle ajamalla Audyssein, noin tunnin homma. Ero kuitenkin tällä hetkellä on siinä, että atmos kaiuttimien hinta on noin kymmenkertainen front height vastaaviin, ja Atmos oletus setup on kattokaiuttimien kanssa, joten miksi se ei olisi oletus, ja laitetaan Auro 3D päälle jos on tarvetta. Auro 3D:stä on vielä sanottava se, että odotin upmixeriltä enemmän, Neural:X tuntuu sekin nyt paremmalta.

Ei tarvittu siis kuin parin johdon paikkaa vaihtaa ja ajaa uudelleen Audyssey. Ainoa mikä oikeastaan vie hieman aikaa on tämän jälkeen hakea subbarien ajoitukset kohdilleen, mutta sen jälkeen kaikki taas kunnossa. Subbarien käyrät itse asiassa tällä kertaa todella helpolla paikalleen ja käyrä näyttää todella hyvältä. Itse subbareihinhan ei tarvitse lainkaan koskea, ne ovat täydelliset, viiveet vaan kuntoon ja kaikki hyvin.

Todelliset tulokset sitten vasta seuraavien leffojen kautta, mutta sen verran oli pakko testata, että Ghost in the Shell ensimmäiset viisitoista minuuttia kuulostivat todella hyvältä, ja ainakin näin äkkiseltään paremmalta kuin front Heightien kanssa. Samoin Gravity, ehdottomasti parempi näin, joten tällä hetkellä ainakin tuntuu oikealta ratkaisulta.

On myös mielenkiintoista testata miltä Auro 3D sitten kuulostaa tällä setupilla, kyllähän sekin jotenkin pitäisi toimia, vaikka kaiutin setuppi ei ihanne olekaan taas siihen. Pitää myös muistaa, että Rotelia ei ole tällä autenttisella Atmos setupilla vielä lainkaan testattu, joten sitäkin pitää vielä kuulostella. Joka tapauksessa ainakin Gravity kuulosti todella upealta. Aina siis voi mennä parempaan ilmeisesti.

Katselin tuossa menneellä viikolla erästä Youtube videota, jossa listattiin Top-10 Atmos elokuvat. Kymmenen parhaan listalta omasta hyllystä joko katsottuna tai odottamassa näistä löytyi yhteensä seitsemän. Listan kärkipäässä yhtenä elokuvana oli King Kong leffa Skull Island, joka itseltä löytyy hyllystä, mutta koskaan ei ole vielä tullut sitä nähty. YouTube videolla kehuttiin erityisesti leffan ääniä, joten ei muuta kuin testaamaan.

Testattua myös tuli ja jälleen myös vähän jotain uutta. Nyt kun etukanavia vahvistaa erillinen vahvistin, saan kaikki kolme etukaiutinta napattua pois pelistä yhdellä napin painalluksella. Pohdin elokuvan aikana jälleen kerran tuota kysymystä front height/front atmos kaiuttimista, ja sitten sain ajatuksen testata, että mitä siellä Front Heighteissa ihan oikeasti liikkuu. Nappasin vahvistimen kiinni ja päätin katselin leffaa usean minuutin ajan ilman pääkaiuttimia.

Tästä jäi sikäli ihan hyvä fiilis, että ensinnäkin kokeilu oli erittäin mielenkiintoinen, ja toiseksi, tämän testin perusteella ei huolta, atmos äänet kuulostavat erittäin hyviltä. Leffa ylipäätään pitää sisällään aika paljon Atmokselle hyvää materiaalia, joten tämän olisi voinut katsoa vaikka kokonaan ilman (tai ehkä ei). Muutenkin leffan äänet ovat tosi hyvät, kuten vähän odotettavissakin oli.

Eipä ollut elokuva muutenkaan kyllä pettymys. Leffa tuli tosiaan nähtyä ensimmäistä kertaa ja tykkäsin, jopa yllättävän paljon. Elokuvan juoni oli jotakuinkin omaperäinen ja ihan vakuuttava etenkin tähän genreen. Elokuva sisälsi riittävästi huumoria ja vaikkakin osassa roolituksia olisi vielä ollut hieman toivomisen varaa. Kivaa viihdettä lauantaipäivän ratoksi!

AppleTV+ starttasi myös Suomessa eilen. En oikein ole vielä muodostanut asiasta mielipidettäni, hinta 5.99/kk on sinällään varmaankin ihan ok, mutta mitä sillä sitten saa. AppleTV+ sisältää elokuvia, mutta hinnat edelleen näyttävät olevan samat kuin Itunesissa. Lisäksi tulee sarjoja, kuten paljon rummutettu AppleTV+ orginal See. Miten tämä sitten vastaa Netflixiä tai jopa korvaa sen, en osaa vielä sanoa. Tällä hetkellä itselleni Netflix on lähinnä leffoja, joten ainakaan vielä en tule tätä hankkimaan tai ainakaan siitä maksamaan.

Tänään kuitenkin ilmaisena kokeiluna tuli katsottua kaksi ensimmäistä osaa sarjaa See. Ohjelman juoni on sinällään kiinnostava, se mikä hieman yllätti, että kuinka nopeasti sarjan alussa edetään. Tämä nyt ei välttämättä kerro sarjan kestosta vielä mitään, mutta mielenkiintoista nähdä onko tästä ajateltu monen vuoden ja tuotantokauden saagaa vai onko tämä vain yhden kauden tähdenlento. No, tämän varmaan osaltaan määrittelee katsojamäärät, mutta hieman identtinen fiilis tämän kanssa tuli kuin Game of Thronesin kanssa, mielenkiintoinen alku, mutta en ole vielä myyty. Toisaalta, enemmän kyllä olen vakuuttunut tämän ekasta kahdesta jaksosta kuin Game of Thronesista olin.

See-sarjaa on hehkutettu etenkin Atmos äänien kanssa, ja sarjan intro onkin vakuuttava. Elokuvan ääniraita on muutenkin ihan hyvä, mutta vielä ei aivan hehkutetun mukainen. Laadukkaalta sarjalta kuitenkin vaikuttaa alun perusteella. Tätä siis joutuu vielä hieman makustelemaan, tilausta en ole vielä tämänkään jälkeen tekemään.

Näinhän siinä sitten taas kävi, eli ei malttanut Fast & Furious pysyä hyllyssä pidempään vaan taas mentiin vauhdilla. Viides osa ja sama loistava meno jatkuu edelleen. Olen paljon miettinyt, että mikä tässä sarjassa niin paljon kiehtoo. Loistavat näyttelijät toki olen jo maininnut moneen kertaan, mutta yksi iso tekijä on elokuvan loistava rytmitys.

Fast & Furious leffoja on helppo ja mukava katsella. Leffat pitävät sisällään toimintaa, mutta toiminta ei ole jatkuvaa kaiuttimien ulvontaa, vaan tarkkaan harkittua usein kohtuullisen lyhytaikaista juonta eteenpäin vievää toimintaa. Toisaalta välillä on hyvinkin syvällistä keskustelua, eli koko aikaa ei eletä ”vaarassa”, vaan maltetaan antaa myös tilaa juonelle ja rooleille kehittyä.

Fast & Furios sarja rakentuu pikku hiljaa syvemmälle ja syvemmälle, toistaiseksi sitä ei ole tehty vain ja ainoastaan uusi osa mielessä. Toki kaikki osat ovat oma itsenäinen tarinansa, mutta taustalla yhteydet, ja roolit jatkuvasti syventyvät ja samalla positiivinen jatkuvuus isossa kuvassa säilyy. Tämän jakson jälkeen myös 2 fast 2 Furious selittyy paljon paremmin, tosin sen ajankohtaa en vieläkään ymmärrä.

Leffan äänet ovat kivaa kuunneltavaa, vaikka vieläkään ei olla aivan huipulla. Taka-kanavia käytetään aika kivasti hyödyksi, ja muutamassa kohdassa piti oikein katsoa vahvistimen ruudulta, että raita ei tosiaan ollut Atmos. Neural:X tekee jälleen todella huikeaa duunia ja todellakin saa huoneen elämään. Kivaa murinaa kuuluu siellä täällä, mutta vastapainoksi hiljaiset hetket tasapainottavat nautintoa.