Näinhän siinä sitten taas kävi, eli ei malttanut Fast & Furious pysyä hyllyssä pidempään vaan taas mentiin vauhdilla. Viides osa ja sama loistava meno jatkuu edelleen. Olen paljon miettinyt, että mikä tässä sarjassa niin paljon kiehtoo. Loistavat näyttelijät toki olen jo maininnut moneen kertaan, mutta yksi iso tekijä on elokuvan loistava rytmitys.

Fast & Furious leffoja on helppo ja mukava katsella. Leffat pitävät sisällään toimintaa, mutta toiminta ei ole jatkuvaa kaiuttimien ulvontaa, vaan tarkkaan harkittua usein kohtuullisen lyhytaikaista juonta eteenpäin vievää toimintaa. Toisaalta välillä on hyvinkin syvällistä keskustelua, eli koko aikaa ei eletä ”vaarassa”, vaan maltetaan antaa myös tilaa juonelle ja rooleille kehittyä.

Fast & Furios sarja rakentuu pikku hiljaa syvemmälle ja syvemmälle, toistaiseksi sitä ei ole tehty vain ja ainoastaan uusi osa mielessä. Toki kaikki osat ovat oma itsenäinen tarinansa, mutta taustalla yhteydet, ja roolit jatkuvasti syventyvät ja samalla positiivinen jatkuvuus isossa kuvassa säilyy. Tämän jakson jälkeen myös 2 fast 2 Furious selittyy paljon paremmin, tosin sen ajankohtaa en vieläkään ymmärrä.

Leffan äänet ovat kivaa kuunneltavaa, vaikka vieläkään ei olla aivan huipulla. Taka-kanavia käytetään aika kivasti hyödyksi, ja muutamassa kohdassa piti oikein katsoa vahvistimen ruudulta, että raita ei tosiaan ollut Atmos. Neural:X tekee jälleen todella huikeaa duunia ja todellakin saa huoneen elämään. Kivaa murinaa kuuluu siellä täällä, mutta vastapainoksi hiljaiset hetket tasapainottavat nautintoa.