Pitkästä pitkästä aikaa eteen tuli leffa, josta voi monellakin syyllä todeta, että leffa menee heittämällä suoraan top-listalle. Mutta lähdetään nyt ensin liikkeelle siitä, että leffan nimi tosiaan on Chernobyl 1986, mikä nyt siis tietysti jo kertoo kaikille aika paljon siitä mistä leffassa on kyse. Leffa löytyy Netflixistä ja kyseessä on siis uunituore vuoden 2021 leffa. Lähtökohta leffaan on kuitenkin hyvin erilainen kuin niin monessa muussa Chernobylistä kertovassa leffassa. Tietysti tässäkin kaikki perustuu vähintäänkin löyhästi tositapahtumiin, mutta itse onnettomuus ja sen synnystä, kulusta tai seurauksista raportoiminen ei ole leffassa lainkaan keskiössä. Leffa keskittyy lähes täysin yhden henkilön tarinaan, joka ei siis käsittääksen ole totta, mutta luotu siis ihmissuhde tarina tähän ympäristöön. Jotain, joka olisi aivan yhtä hyvin voinut olla ihan tottakin.
Mutta joka tapauksessa leffa toimii, juoni toimii, ja ennen kaikkea siitä tämä ihmissuhde draama toimii leffassa todella hienosti. On tuskaa, on rakkautta, mutta silti niin paljon pelkoa, epätoivoa ja epäuskoa, kaikkea sitä mitä samalla sitoutuu ympäristöönsä niin hyvin. Leffa on aika karua katsottavaa, mutta eihän Chernobylistä mitään kaunista leffaa varmasti kukaan pysty ikinä tekemäänkään, eikä tietysti tarvitsekaan. Tässä leffassa nuo kauheudet ovat kuitenkin lavastetta, jotka luovat kaikessa synkkyydessään aika järisyttävät puitteet itse päätarinalle. Näyttelijätyö on poikkeuksetta erinomaista, ja jokaisen roolin olisi voinut aivan helpolla usko olleen todellisia hahmoja noista tapahtumista. Ja edelleen toistan itseäni, tarina on leffassa todella uskottava, vaikka se ei totta olekaan.
Toinen asia joka nostaa tämän leffan arvon aivan omiin sfääreihin on sitten äänet. Leffa ei ole atmosta, mutta äänet ovat leffassa jotain todella käsittämättömän upeaa. Leffassa on muutama todella merkittävä kohta yleisen hyvän lisäksi. Ensinnäkin tuo reaktorin räjähdys todellakin saa perseen ylös penkistä. Tilanne on aivan absurdi, niin kuin se on varmasti todellisuudessakin ollut. Toki katsoja (jokainen joka tietää mikä on Chernobyl) osaa odottaa mitä tuleman pitää, mutta siitä huolimatta tuo räjähdys täydellisessä hiljaisuudessa ja rauhallisuudessa yllättää. Ja äänien osalta räjähdys myös tuntuu luissa ja ytimissä, upeasti toteutettu. Toinen erityisen merkittävä kohtaus leffassa on kohta, jossa sukelletaan tuota venttiiliä avaamaan, ja toinen sukeltajista jää jumiin. Tuo kohtaus on aivan ällistyttävän hienosti tehty ja äänet tukevat tuota tunnelmaa jotenkin sanoin kuvaamattomasti. Ylvästä jännitystä, joka päättyy täydelliseen hiljaisuuteen, joka edelleen oikein käytettynä on ehdottomasti elokuvien vaikuttavin äänieffekti ikinä. Kun tähän vielä lisätään koko elokuvan jatkuva loistava musiikki, jouset, tilan ja kaikkien kaiuttimien käyttö niin aika täydellistä leffakokemuksesta tänään puhuttiin.
Jos nyt siis etsit jotain hyvää katsottavaa, niin tässä kyllä leffa jota suosittelen enemmän kuin lämpimästi. Leffa menee omalle top-listalle sekä äänistä että yleisesti leffana, ja molemmat se on ehdottomasti ansainnut. Olipa ihana päätös viikolle tämä leffa!
Leffafriikki 