Metsäjätti

Nyt on ihan pakko olla rehellinen ja myöntää, ensimmäinen suomalainen elokuva pitkään aikaan mitä oikeasti olen odottanut. Metsäjättiä on kehuttu paljon, mutta toisaalta tämänkin leffa on ehkä jäänyt hieman koronan jalkoihin. Itse olen tätä odottanut kovasti Itunesiin, ja nyt kun se kuun vaihteessa viimein sinne tuli niin kyllähän se piti sitten heti katsoa. Ihan paras ilta tänään ei ollut leffaa katsoa, sillä leffasta piti pitää pieni tauko kokouksen vuoksi, mutta eipä se juurikaan haitannut.

Leffa oli suomalaiseksi leffaksi varsin hyvä, enkä nyt taas väheksy suomalaista leffaa, vaan enemmänkin palaan siihen, että niin moni suomalainen ”hitti” on osoittautunut itselleni viimeaikoina pettymykseksi. Leffassa ei ollut mitään suomalaiselle leffalle liian tyypillisiä ylilyöntejä, vaan roolit oli rakennettu erittäin hyvin ja uskottavasti, etenkin ne vanhat kuvat, joissa parrat ja vaatteet olisi taas voitu vetää huolella yli. Nyt ne oli vanhoja, mutta varsin asiallisia ja uskottavia. Jussi Vatanen pääroolissa oli hyvä, vaikka jotenkin näin vakava rooli sai jatkuvasti miettimään, että mikä saa miehen seuraavaksi hymyilemään. Todellisuudessa rooli, jonka Vatanen veti oli todella karu, kukaan ei varmasti halua olla se henkilö yrityksen johtoportaassa, joka joutuu erottamaan kaikki lapsuuden kaverinsa, ja käytännössä vielä sammuttamaan valot koko kaupungista. Vatanen kuitenkin selvisi mielestäni erittäin hyvin tästä vaativasta roolistaan.

Leffan juoni on erittäin hyvä, aavistuksen yllättäviä käänteitä sisältä, mutta ehdottomasti positiivisessa mielessä. Itse en juonenkäänteitä aivan pystynyt ennakoimaan, mikä on aina loistava juttu leffalle. Itseasiassa Pasin avautuminen haastattelussa oli todella kova veto ja muutti leffan suuntaan aivan maagisesti. Jotenkin niin masentavasta leffasta tehtiin hetkessä todella positiinen ja toivoa antava, tämä ei todellakaan ole tyypillistä suomileffaa. Leffan kesto oli aavistuksen alle puolitoista tuntia mikä alkuun hieman arvellutti, mutta varsin hyvin asia tähänkin aikaan mahtui. Toki leffaa olisi voinut tarinaltaan viedä vielä aavistuksen syvemmällekin, mutta hyvä näinkin.

Äänistä nyt ei taas ole luonnollisesti paljon sanottavaa, ei niitä oikein ollut eikä tarvittu. Tykkäsin leffasta aika paljon ja ehdottomasti parhaita suomileffoja mitä olen pitkään aikaan nähnyt. Tämä varmasti kannattaa katsoa, jos suomileffat yhtään kiinnostaa. Kiva suomalainen leffa, jossa synkkiä asioita käsitellään laadukkaasti, ja lopulta vielä päädytään iloiseen loppuun. Näitä ehdottomasti lisää!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s