Tony Parker

Talvi on alkanut ottamaan otetta myös blogista, tai ehkä paremminkin bloggaajasta. Ensin tuli sairaasti lunta, joten pari päivää vapaa-aika meni lumitöissä. Sen jälkeen tulikin sitten pakkaset, jotka ovat osaltaan sotkeneet suunnitelmia. Eilen kuitenkin tuli istuttua vihdoin myös leffahuoneeseen ja leffaksi valikoitui varsin nopeasti koripalloilija Tony Parkerista kertova dokumentti. Mietin pitkään, että haluanko nyt katsoa dokkaria, mutta kyllä sä vaan vaati itseään katsottavaksi.

Niille jotka eivät siis nimeä tunnista, kyse on ranskalaisesta koripalloilijasta, joka voitti NBA:ssa peräti neljä mestaruutta ja raivasi omalta osaltaan tietä eurooppalaisten pelaajien esiin nousuun maailman kovimmassa koripalloliigassa. Parkerin ura itselleni tietysti on hyvinkin tuttu, eikä leffassakaan mitään suuria yllätyksiä tullut. Mutta, jotain erityistä tähän tarinaan kuitenkin liittyy. Eli Leffassakin esiin nousevat 18-vuotiaiden euroopan mestaruus kilpailut, joita Parker ja Ranska dominoivat aikoinaan. Hyvin erityiset kisat sinällään, että samojen kisojen karsintoihin olen itsekin suomipaidassa osallistunut, ja oikeastaan ainoita todellisia muistoja noista kisoista on eräs pelaaja jonka tilastot taisivat keskiarvoiltaan olla jotain luokkaa 30/10/10/10. Jo tuolloin katselin tilastoja ja totesin että ei herran jestas tuo voi olla todellista. Mutta kyllä se oli, ja vaikka herraa itseään vastaan en koskaan päässyt pelaamaan, niin varmasti minun ikäluokkani parhaasta pelaajasta euroopassa on varmasti kyse.

Dokumentti itsessään on aavistuksen poukkoileva, mutta muuten varsin asiallinen. Dokumentti oli varsin lyhyt ja siitä olisi varmasti saanut paljon pidemmänkin, etenkin muutamaan kohtaan olisin toivonut huomattavaa pidennystä, yksi näistä oli paidan hilaaminen kattoon, josta olisi ollut paljon enemmänkin hyvää materiaali näytettäväksi. Parkerin uran jälkeisiä steppejä ei juurikaan ole tullut seurattu, nämä vastaavasti olivat erittäin mukavaa kuultavaa. Voittaja on voitta oli kyseessä sitten mikä ala tahansa. Se mistä en vastaavasti oikein tykännyt oli se, että tapahtumia ei käyty juurikaan kronologisessa järjestykssä, vaan pompittiin hieman sinne ja tänne. Kuten sanoin, tästä olisi voinut tehdä hyvinkin paljon pidemmänkin version.

Kiva oli kuitenkin taas palata leffojen pariin ja tätä kirjoittaessa työviikko taas takana ja aika rentoutua. Toinen syy muuten miksi aikaa leffoille ei ole nyt niin paljon jäänyt on se, että olen ottanut työn alle yhden suurimmista suosikkisarjoistani The Block eli Remontilla Rahoiksi. Aivan huikea sarja, jota on yleensä tullut katsottua aina kesällä, mutta nyt heräsin siihen, että uusin 2019 kausi on menossa MTV:llä, joten pakko oli alkaa katsomaan ennen kuin sulkeutuu. Ollut loistava alku tällekin kaudelle.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s