Predator

Tänään taas hieman erilaista settiä, sillä nimerkkiä Leffaherra Instan puolella kantava nuorimies oli jälleen kylässä ja vieraat olivat valinneet päivän leffaksi Arnold Schwartzeneggerin Predator leffan vuodelta 1987, joka luonnollisesti oli siis kuitenkin tuunattu 4K muotoon UHD-Levylly. Leffaa en ollut itse aikaisemmin nähnyt. joka varmasti liittyy suurelta osalta siihen, että nämä olio ja örkkileffat eivät koskaan ole olleet omia suosikkejani. Predator kuitenkin yllätti itseni tällä kertaa positiivisesti, eli mentiin leffaa hyvinkin yli puolen välin ennen kuin Predatoria varsinaisesti edes näkyi, ja muutenkin mitä pidemmälle leffaa mentiin, sitä enemmän Predatorista alkoi muotoutua hyvinkin kuolevainen olento. Toisin sanoen, leffa ei siis ollut minun makuuni liian örkkiä, vaan enemmänkin varsin hyvä 80-luvun viidakkosota leffa.

Näitä toki on vastaavia paljonkin, tai ainakin leffoja mitkä muistuttavat tätä leffaa hyvinkin paljon. King Kong, Rambot ja niin edelleen. Helikopterilla viidakkoon, aseet kainaloon ja metsästämään jotain tuntematonta vihollista jne. Predatorissa hahmot olivat kuitenkin varsin hyviä ja hyvää huumoria ja dialogiakin mahtui kivasti mukaan. Yksi asia mitä leffa sai miettimään on ohjaamisen erot 80-luvulla verrattuna nykypäivään. Jotenkin tuntuu, että näyttelijöitä näissä leffoissa ohjataan hyvin vahvasti ja improvisaatiolle ja rentoudelle ei ole hirveästi jalansijaa. Näyttelemisestä tulee hieman kankeaa ja kulmikasta, mikä ei leffalle ole aina hyväksi. Jotenkin tuntuu, että nykyään leffoissa näyttelijät ovat paljon rennompia ja vapaampia toteuttamaan itseään. Mielenkiintoinen aihe, jota voisi hyvin peilata myös urheilumaailman muuttumiseen neljässä vuosikymmenessä.

Kuvassa oli toki paljon hyvää..

Leffan äänet ja kuva eivät tänään itseäni ihan hirveästi vakuuttaneet, piti oikein selailla vähän nettiä leffan jälkeen katsoakseni oliko se vain minä. Ja niinhän se taitaa olla, että leffan pitäisi olla aika hyvä restoroinnin osalta, ainakin verrattuna vuoden 2000 restoroituun Blurayhin verrattuna. Jos se on ollut todella surkea, niin kuinkahan surkea se sitten oikein on ollut. Minun makuuni leffassa kuitenkin oli aivan liikaa rakeisuutta, jota toki osa sitten taas hyvinkin arvostaa ja näkee tärkeänä. Mielestäni kuitenkin esim. Jaws leffa oli huomattavasti parempi laadultaan, tiedä sitten miksi. Joka tapauksessa leffa on aikanaan kuvattu 35mm filmille, joka asettaa omat rajoitteensa.

Äänien osalta fiilis jäi vielä valjummaksi. Kuva oli toki hyvä ja siitä sai paljon selvää myös tummissa kohdissa, mutta vastaavasti ääni tuntui jääneen aivan alkuperäiselle tasolle. Äänistä puutui rutkasti dynamiikkaa ja muutenkin äänet olivat todella etuopainotteisia, kuten yleensä tuon ajan 5.1 leffoisssa on tehty, koska teatterit ovat olleet mitä ovat. Leffan tapahtumien puitteissa olisi todella toivonut, että leffa olisi uudelleen miksattu Dolby Atmos muotoon, sen verran paljon siinä ole potentiaalia loistavaksi leffaksi. Oli paljon jänniä kohtia viidakossa, lentäviä juttuja luonnossa, helikoptereita, veden alla oloa, ja pään päällä tapahtuvia juttuja. Tässä todellakin oli ainekset paljon parempaan, miksi sitten ei oltu tehty, vaikea sanoa.

Mutta toisaalta myös paljon pikselimössöä

Kaiken kaikkea kuitenkin erittäin hyvä aikakautensa leffa, josta tykkäsin vielä 2021 vuonnakin. Näitä klassikkoleffoja on paljon ja näitä varmasti pikkuhiljaa painetaan lisää ja lisää myös 4k levyille nuorempien ihasteltavaksi. Paljon hyvää, paljon hyvää syytä nauttia myös uudemmista leffoista.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s