Gold Pursuit

Eilisen pettymyksen (omaan toimintaan) jälkeen piti keksiä tänään jotain hieman paremmin otteessaan pitävää ja laadukasta. Kun katsoo todella paljon leffoja niin on mielestäni jotenkin mielenkiintoista aina avata sitä prosessia, joka johtaa jonkun leffan katsomiseen. Leffastahan on helppoa kertoa ja jopa arvostella, kaikki kuitenkin näkevät leffan enemmän ja vähemmän samalla tavalla. Leffa on jokaiselle täysin sama vaikka sitä voi tulkita usein monella tavalla, mutta ne ajatukset miksi jotain leffaa päätän katsoa on aina jotain hyvin uniikkia.

Tänään liipasimella oli todella pitkään Pirates of the Caribbean. Olin jo aloittamassa, etsin jotain muuta, palasin takaisin, olin taas aloittamassa, mutta jostain syystä tänään nyt vaan ei ollut sen vuoro sitten kuitenkaan. En oikein sanoa tarkalleen, että miksi, mutta jotenkin se nyt vain tuntui siltä, että en halunnut ottaa riskiä, että pilaisin sen hyvän fiiliksen keskiviikolta. Se jäi odottamaan, oli se sitten oikea tai väärä valinta (Voihan se olla hyväkin), mutta nyt valinta kääntyi fyysisen median puolelle. Sitäkin hetken pohdin, Concussion, Chappie, Cold Pursuit, Hancook, kaikki näkemättä ja siinä ne rivissä odottavat melkein vierekkäin. Cold Pursuit leffan tilasin jo jonkin aikaa sitten jenkeistä. Näytti mielenkiintoiselta ja hyvältä, mutta todellisin syy ostamiseen taisi olla kuitenkin halpa hinta. Nyt se on kutkutellut hyllyssä jo kauan, mutta vähintään yhtä kauan on ollut selvää, että pitää jossain vaiheessa katsoa.

Nyt sen päätin sitten hyllystä napata ja hyvä niin. Leffa oli todella hyvä. Sopivasti toimintaa, hyvä juoni ja muutamia mielenkiintoisia yksityiskohtia. Tarinassa tuntui olevan kuin kaksi erillistä juonta, Intiaanit, joka oli omana sivujuonteena loistava, sekä sitten se varsinainen Liam Nelsonin kostoretki. Intiaanien tarina oli loistava lisä tai toi hyvin heidän erityispiirteitään esiin, osin myös hyvää huumoria. Liam Nelson puolestaan oli kuin John Wick, kaikki voipa tappaja jota kukaan ei voi pysäyttää. Huvittavinta oli parissa kohdassa kun tämä huomaamaton vakoilija oli puskissa piileskelemässä huomiotakki päällä. Ja sanon tämän siis ihan hyvällä, huvitti, mutta varmasti osaltaan kuului tarinaan.

Myös äänet olivat leffassa hyvät, ei mitään erityistä, mutta leffaan erittäin hyvin sopiva Atmos raita. Parasta leffassa oli ehkäpä kun Nelson oli puhumassa palkintogaalassa, hyvin aidontuntuinen tilaeffekti. Pari muutakin hyvää kohtaa oli, ja autojen ajelutkin oli toteutettu hyvin. Olihan toki leffaan pari räjähdystäkin saatu mukaan, oliko ne sitten kovaan todellisia on sitten toinen asia.

Niin tai näin, leffa oli hyvä ja pakotti todellakin keskittymään. Leffa oli mielenkiintoinen niin juonen kuin toteutuksenkin osalta. Ei ollut väärä vainu tällä kertaa kun tämän leffan tilasin ja varmasti leffa jolla on paikka hyllyssä ja vielä uudelleen ruudullakin joskus.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s