TOGO

Disney kokeilut saivat tänään taas jatkoa ja tänään vuorossa oli jo eilenkin paljon kiinnostusta herättänyt TOGO. TOGO kertoo tarinan TOGO-nimisestä koirasta, joka vuosia sitten oli pelastavana enkelinä toimittamassa elin tärkeää lääkettä pieneen Alaskalaiseen kylään. Pitkästä aikaa siis taas tositarinoihin perustuva leffa ja sikäli ei mikään yllätys, että leffasta vielä tykkäsinkin. Eikä leffassa siis ollut edes kysy ainoastaan tuosta retkestä, vaan kyse oli enemmänkin TOGO:sta, tuosta upeasta koirasta, josta turhaan ei puhuta tässäkään yhteydessä ihmisen parhaana kaverina.

Tarina on hyvä, ja ennen kaikkea erittäin koskettava. Tarina kertoo koirasta, joka yrittää kaikin voimin kertoa omistajalleen todellisesta luonteestaan, mutta ilman yhteistä kieltä sanoman läpi viemiseen vaaditaan paljon töitä. Tarinassa on kuitenkin syvyyttä vielä paljon tätäkin enemmän. Tämä on taas yksi malliesimerkki tarinasta, jossa ihminen aliarvioi toista, tässä tapauksessa koiraa. Pieni, reppana, ja heikko ei tarvitse olla sitä sisimmiltään, ja tälläkin koiralla sydän ja tahto on paljon suurempi kuin kenelläkään muulla. TOGO on rakastettava ja samalla niin esimerkillinen meille ihan kaikille.

Leonhard Seppala olisi nimensä puolesta voinut hyvinkin olla myös suomalainen, mutta tällä kertaa kyse oli kuitenkin norjalaisesta. Willem Dafoe on roolissaan järkkymätön, ja jotenkin niin koskettava ja aito. Voisin tämän roolin perusteella uskoa sata prosenttisesti mitä todellinen Leonhard Seppala on todellisuudessa ollut.

Leffa tuli tietysti katsottua myös toiselta kantilta, eli äänien. Äänet olivat Atmosta, ja tuli sen verran tarkasteltua, että alkuperäisissä äänissä Atmos toimii, suomeksi puhutulla raidalla (joka siis myös löytyy) äänet ovat vain Dolby Surround, oletettavasti siis 5.1. Atmos-raita oli todella vakuuttava, kuten olettaa sopii. Olettaa sopii siksi, että leffassa myrsky ja tuuli tuivertaa jatkuvasti ja subbareita käytetään todella mainiosti. Surroundit ja atmokset ovat hyvin käytössä, mutta jotenkin hieman vaimea, lieneekö nyt sitten kyse leffasta vai säädöistä, mutta jotenkin hieman kovempaa ääntä olisin sieltä toivonut, sillä ääniä sieltä kuitenkin kivasti kuului. Sori, että tästä pitää jälleen mainita, mutta ne buttkickerit.. Wau, taas kerran iso WAU.. Joka hetki tuntuu kuin istuisi suoraan tuon leffan sisällä itsekin. Jos butkickerit laittaa kiinni, huone tuntuu heti aivan erilaiselta. Subbareista saa varmasti tarpeeksi voimaa, mutta mikään ei ole enää mitään ilman näitä. Mahdoton selittää, jos ei ole itse kokeillut.

Kaiken kaikkiaan siis jälleen hyvä leffa ja kiva kokemus. Paljon kauniita maisemia, hyvät äänet ja tarina, Disney Plus siis toistaiseksi ollut hyvä hankinta ja testit jatkuu. Nyt ei materiaalit lopu ainakaan aivan heti kesken, katsotaan sitten mikä on tämän palvelun tilanne vuoden päästä. Nyt joka tapauksessa nautitaan.