Mummy 3 – Tomb of the Dragon Emperor

Jotenkin muumiot ovat jatkaneet kummittelua, vaikka edellinen kokemus kakkososan kanssa ei vakuuttanutkaan. Kolmaskin osa tietysti kuitenkin piti katsoa ja sen aika tuli vihdoin tänään. Tomb of the Dragon Emperor jatkoi pitkälti siitä mihin on jääty, vaikkakin ihan omaa tarinaansa tässä olikin. Brendan Fraser kuitenkin jatkaa pääosassa vielä tässä osassa, ja takaa jatkuvuuden, ja sen, että tämä leffa tuntuu heti kättelyssä kovinkin tutulta. Tuntuu tutulta, mutta toisaalta en siis ole tätä vuoden 2008 en kuitenkaan ole ennen nähnyt, sikäli taas odotuksissa hieno ilta.

Ja hieno ilta siitä tosiaankin tuli. Ensimmäinen iloinen havainto tänään oli kun noin varttin katselun jälkeen aloin ihmetellä miksi tuoli ei paina enää mistään ja siihen on ollut alusta lähteä todella hyvä ja rento istua. Aikaisemmin kuin tuo asento oli joka kerta pystyasennossa sen verran huono, että siinä ei ollut lainkaan kiva istua. Nyt on, joten pieni fiksaus viikonloppuna ei todellakaan mennyt hukkaan. Toinenkin asia joka pitää taas nostaa esiin ovat nuo mielettömän hyvät Buttkickerit. Nyt astukset ovat kohdillaan, vaikka ne aavistuksen ”kolisevatkin” kun mennään aivan äärirajoille, vai pitäisikö sanoa sen yli. Piti tänään taas oikein laittaa ne kiinni hetkeksi, jotta oikeasti tajuaa, että sen huikean fiiliksen tosiaan tuo butkickerit, eikä vain subbarit. En luovu näistä enää mistään hinnasta, tosin mietin, että pitäisikö ne joskus vaihtaa vielä isompiin, vai onko päin vastoin tuo pohjaamiseksi luulemani asia enemmän rakenteellista.

Löytyi aika kiva väri cupholdereistä, ja lisäksi vielä väri joka ei juurikaan häikäise leffan aikana.

Mutta palataanpa takaisin siihen leffaan, eli vaikka toinen osa ei kovinkaan paljon vakuuttanut, niin tästä tykkäsin itse asiassa jopa yllättävän paljon. Leffassa oli sopivasti huumoria, vaikka ei nyt mitään erittäin hyvää, mutta jotenkin kuitenkin hyvää fiilistä luovaa. Leffassa oli juoni, joka jotenkin tuntui paljon luontevammalta ja järkevämmältä kuin edeltäjänsä. Myös tämä pieni romanssipoikanen leffassa toi kivasti jotain uutta ja uudisti muuten hieman ”vanhojen herrojen” ympärillä pyörivää metsästystä. Jostain syystä leffa myös herätti ajatuksen siitä, että vanha kunnon Indiana Joneskin varmaan pitäisi kohta kaivaa jostain esiin.

Hyvä kokonaisuuden tänään kruunasi viellä erittäin hyvät DTS:X äänet. Leffan äänet olivat laadukkaat, erittäin dynaamiset ja lisäksi koko äänikenttää käytettiin esimerkillisesti hyväksi. Leffan äänet olivat jotenkin hyvin tarkat ja nautinnolliset, yleistä meteliä oli aika vähän. Yhdessä Buttkickerien kanssa tämä elokuva nousi kyllä todella kovalle tasolle kaikessa toiminnassa, mitä leffassa oli vielä kaiken lisäksi aika paljon. Parasta tämän leffan äänissä kuitenkin oli todella upea tilan käyttö läpi koko elokuvan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s