Adu ja leffa tuolit

Eilen taas Netflixistä hieman espanjalaista myöhäisiltaan ja tällä kertaa hyvin harvinaista kyllä on todettava, että nyt ei aivan täysin kyllä uponnut. Leffaa tähditti jo hyvinkin tuttu herra Luis Tosar, joten odotuksia leffalle kyllä oli. Samoin leffan esittely näytti varsin kiinnostavalta. Leffassa mentiin tavallaan useampaa tarinaa päällekkäin, ympäristö sama, mutta tarinat muuten yhdistyivät aika heikosti toisiinsa. Pakko myöntää, jossain vaiheessa leffaa kyllästyin aika pahasti, vaikka alku olikin lupaava.

Leffa ei tällä kertaa oikein napannut. Oletin hieman enemmän toiminnallista leffaa, mutta toimintaa oli loppupeleissä aika vähän, enkä nyt tarkoita edes sitä toimintaleffojen toimintaa vaan ihan kaikkea toimintaa. Leffa oli laiska ja mateleva. Jotenkin koko ajan odottelin että nämä kolme tarinaa olisi jossain vaiheessa yhdistyneet paremmin yhdeksi, mutta sitä ei oikeastaan missään vaiheessa tapahtunut, pettymys.

Leffan äänistä ja kuvasta ei paljon ole sanottavaa myöskään, toki leffa oli aika tumma ja äänet hiljaisella, mutta eipä niistäkään varmaan paljon olisi apua ollut, vaikka leffan olisi katsonut päivälläkin. Tätäkin mietin, mutta jotenkin sitten vaan kuitenkin vaistosin, että tässä leffassa äänet eivät kuitenkaan taida olla pääosissa. En kuitenkaan menetä luottamustani vielä espanjalaisiin leffoihin, niistä on saanut niin paljon kyllä iloa, että katselu jatkuu.

Mainittakoon vielä tähän loppuun, että myös tuoli-projekti on jatkunut. Tämän oli tarkoitus olla sellainen pieni ikuisuusprojekti, mutta jotenkin sitä nyt vaan silti koko ajan tulee asiaa mietittyä ja ruuveja ruuvailtua paikoilleen. Rahat on kovin tiukassa tällä hetkellä, joka merkittävästi hidastaa projektia ja tarkoituksella kaikkea en nyt tehdä kerralla, mutta merkittävimmän askeleen joka tapauksessa jo projektissa otin, eli pari sähkömoottoria ohjaamaan tuolia ja niskatukea tuli laitettua tilaukseen. Kun ne joskus Kiinasta saapuvat, projekti ottaa ne tärkeimmät askeleet, oli mikäli tekniikan saa toimimaan, niin sen jälkeen loppu on esteettistä ja sitä kaikista tärkeintä, eli istumismukavuuden hiomista. Joka tapauksessa tästä on tulossa nyt selkeästi se all-in premium istuin, kääntyvillä niskatuilla, hieronnalla, säätyvällä ristiselän tuella, valaistuilla mukitelineillä ja vihdoin, ajattelin tämän tuolin myös verhoilla nahalla, en ehkä oikealla, mutta katsotaan nyt. Ainiin, ja jos tämä, onnistuu, niin näitähän sitten pitää varmaan tehdä viereen vielä myös toinen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s