Erään kotiteattereihin keskittyneen keskustelupalstan innoittamana päädyin Ebaystä tilaamaan Roger Waters The Wall konsertti-bluerayn, rehellisesti sanottuna tietämättä sisällöstä sen enempää. Luonnollisesti suurena houkuttelijana oli Atmos-raita, vaikkakaan vastustus hyviin konsertteihin ei koskaan ole muutenkaan ollut kovin korkealla. Roger Waters tai Pink Floyd eivät kumpikaan olleen itselleni kovinkaan tuttuja, tuttuja biisejä toki, mutta tuskin olen Pink Floydia tai Roger Waterssia ikinä itse soittolistalleni valinnut. Siinä siis lähtökohdat taas uuteen kokemukseen.
Levyn sisältö ei ollut aivan sitä mitä odotin, eli itselläni ole oletuksena enemmänkin puhdas livekonsertti, mutta levyltä löytyikin hyvin Bruce Springsteenin Western Starts-tyyppinen tuotos, jossa siis itse konsertin lisäksi oli myös rakennettu juoni, ja Roger Waters kertoili aika ajoin tarinaa historiastaan. Levy oli hyvinkin poliittisesti puhuva, mutta siitä tuossa Pink Floydissa ja Roger Waterssissa on tainnut aina olla paljon kyse muutenkin. Levyn alkupuoli oli huomattavasti mielenkiintoisempi kuin jälkimmäinen, osittain varmaankin johtuen siitä, että enemmän tuttuja biisejä oli konsertin alkupäässä.
Itse konsertista pitää sanoa, että tuo todellakin näytti taas sellaiselta, jossa olisin itse aivan varmasti halunnut olla mukana. Puitteet olivat aivan mahtavat, The Wall aivan käsittämätön rakennelma puhumattakaan kaikista tehosteista ja muusta vastaavasta. Herra Waters taitaa olla pari kertaa vieraillut myös Suomessa, viimeksi ilmeisesti pari vuotta sitten. Tuo keikka olisi aivan varmasti ollut kokemisen arvoinen, mutta itseltäni kyllä mennyt aivan ohi. Isot konsertit ovat vaan jotain aivan ainutlaatuista, tykkäsi sitten edes musiikista tai ei, siksi näitä isoja konsertteja esim. Hartwallilla voisi pongailla hieman useamminkin.
Yksi iso syy levyn hankintaan tosiaan kuitenkin oli tuo Atmos-raita, mitä siitä sitten jäi käteen? Valitettavasti pieni pettymys. Konsertti kuulosti kyllä upealta ja Atmos varmasti toi oman lisänsä siihen, mutta ei tämä nyt silti kuitenkaan millään Hans Zimmerin tasolle yltänyt, ja nyt puhun nimenomaan äänien perusteella. No en tiedä pääseekö mikään siihen tunnelmaan jonka Live in Prague tuo, mutta en ole aivan varma oliko tämä nyt edes Western Starsin tasoa. Levyllä toki oli muutamia todella hienoja Atmos kohtia, mutta ehkä aavistuksen erillisiä, konsertin tunnelma ei noussut aivan yhtä kovalle tasolle kuin Zimmer ja Bruce omissaan. Joka tapauksessa erittäin hyvä hankinta ja tämä varmasti jää hyllyyn pysyvästi, ja sieltä löytää tiensä ruudullekin vielä useamman kerran.
Leffafriikki 