Selatessani leffoja sekä Itunesista että Netflixistä minulla on yleensä kova tarve katsoa aina jotain uutta leffaa, sillä kun leffoja tulee katsottua todella paljon, aika usein tulee muuten katsottua joku leffa, jonka on jo nähnyt, mutta ei muista, että on leffan nähnyt. Pahimmassa tapauksessa tulee katsottua uudelleen leffa, joka on kaiken lisäksi ollut todella huono, mutta puolessa välissä ei sitä jaksa enää edes keskeyttää. Tulee vähän sellainen fiilis, että on tullut tuhlattua pari tuntia aikaa aivan turhaan.
Tällä alustuksella päivän leffaan, joka oli The Whole Truth, Keanu Reavesin leffa vuodelta 2018 joka kertoo eräästä murha-oikeuden käynnistä, jossa murhaajaa vastaan on veden pitävät todisteet ja syyllinen selvillä. Voiko siitä kuitenkin vielä vapautua, ja jos voi, niin mikä on tarinassa se koko totuus.
Ennen leffan alkua päätin vielä katsoa omasta blogistani, että olenko tätä katsonut aikaisemmin. En ollut. Kun olin katsonut leffa muutaman minuutin mietin, jo mitä leffasta kirjoittaisin. Se meni jotakuinkin niin, että loistava leffa, juuri sellainen leffa, joita kutsun suosikkileffoikseni ja joita todellakin tykkään katsella, etenkin myöhäisillassa. Juuri sellainen leffa siis, joita toivoisin näkeväni lisääkin, mutta joita on nykyään aika harvoin tarjolla. Mutta siten iski taas todellisuus, jotain tässä leffassa nyt vaikuttaa liian tutulta. Olenkohan sittenkin nähnyt tämän ennenkin? Vai olenko nähnyt siitä ehkä trailereita?
Näin leffan jälkeen on todettava, että leffan olen aivan varmasti nähnyt ennenkin, mutta se mikä oli hyvin mielenkiintoista, että en todellakaan muistanut siitä juuri mitään, ennen kaikkea en muistanut siitä mitään oleellista, ja tämän vuoksi koko loppuratkaisu oli täysin päässyt unohtumaan. Siinä kuitenkin olin oikeassa, että kyseessä oli juuri niin hyvä leffa kuin alku antoi olettaa, ja tämä todellakin on itseasiassa erittäin hyvä leffa, etenkin kun sen katsoo ensimmäisen kerran eikä tiedä mitään juonesta. Hyvä se oli nytkin, mikä on aika harvinaista leffasta jonka koko juttu perustuu juoneen on se, että se oli erittäin hyvä myös uudelleen katsottuna. Onko se sitten hyvän vai huonon leffan merkki että koko juoni on unohtunut, siihen on vaikea vastata.
Leffafriikki 