Päätin eilen myöhäisillassa ottaa tarkasteluun vielä yhden leffan ja pitkän tutkiskelun jälkeen Netflix tarjosi katseluun mysteeri-leffaa D’apres une histoire vraie. Leffan kuvaus ja kuva olivat hyvin mysteerisiä, myöskään introa tai traileria leffasta ei löytynyt. Oli hyvin vaikea ajatella mistä leffassa on kyse, mutta toisaalta oletin sen olevan jotain sellaista, joka myöhäisillan hiljaiseen katseluun sopisi. Väärässä en ollut, missään. Leffa oli suuri mysteeri alusta loppuun ja leffana sopi täydellisesti ajankohtaan.
Leffa oli käytännössä lähes täysin dialogia kahden ihmisen välillä, eli kirjailijan ja hänen hyvin salaperäisen faninsa. Leffa oli sikäli hieman outo, että se piti jännitystä yllä alusta loppuun asti samoin kuin parhaat kauhuleffat, mutta lopulta vaan ne kaikki kauhut jäivät puuttumaan. Leffassa oli hyvin monta tilannetta, jossa oma mielikuvitus alkoi rakentamaan monenlaisia juonikuvioita, mutta lopulta kaikki aina päättyivät ilman ”mitään”. Leffan loppua kohden oma ajatusmaailma alkoi koko ajan hokemaan että kohta, kohta, kohta se loppuhuipennuksen pitää tapahtua, mutta ei, ei vieläkään.
Lopulta se loppuhuipennus sitten tuli, tavallaan. Leffan loppu jätti hyvin paljon kysymyksiä ilmaan, enemmän kuin vastauksia. En oikein vieläkään pysty täysin hahmottamaan mikä leffassa oli totta ja mikä vain kuvitelmaa. Oliko tuota mysteerifania edes olemassa? Käsiteltiinkö tässä vain ihmismielen oikkuja? Jos tuo fani oli oikeasti olemassa ja jos kaikki tapahtui niin kuin ne tässä näytettiin niin mikä tuon fanin todellinen motiivi oli? Kuka lähetti kirjeet? Yritettiinkö kirjailija tappaa vai yrittikö hän itsemurhaa? Mikä tuon suvun merkitys leffassa oli?
Hyvä leffa ja täydellinen tähän illan pimeyteen, mutta leffa jätti myös mieleen hyviin paljon kysymyksiä. Selviääkö ne joskus, enpä usko, sillä tämä leffa nyt ehkä hieman meni ohi vasemmalta ja oikealta.
Leffafriikki 