Tuli tuossa tilattua muutamia uusia levyjä taas hyllyyn kun kerran hyvällä hinnalla hyviä leffoja oli tarjolla. Tänään ensimmäisenä vuoroon astui Lucy, jota on kyllä moneltakin kantilta kehuttu, mutta etenkin isot odotukset olivat äänen suhteen. Äänen suhteen pitää muutenkin mainita, että Diracilta oli tullut uusi versio 3.0 ja sehän piti sitten tietysti heti myöskin eilen illalla ladata. Uutta, en tiedä kuinka paljon uutta oli, käyttöliittymän piti olla uudistettu, juurikaan uutta en löytänyt. Uusia ominaisuuksia piti olla ainakin näkymä, jossa näki äänen ”Measured Spread”, eli käytännössä miten ääni on jakautunut, tuon löysinkin, vielä en sille hirveästi käyttöä kuitenkaan keksinyt. Muuten käyttöliittymä oli varsin ennallaan. Suurimpana muutoksena tuossa ohjelmistossa varmastikin on tuki Bass Control ominaisuuteen, mutta sitä valitettavasti Arcamin Av860 ei tue, eikä ilmeisesti ole tukea myöskään koskaan tulossa. Harmi sinänsä, vaikkakin MiniDSP ajaa kyllä saman asian aika hyvin.


Diracia tuli sitten aamulla taas ajettua läpi, ihan vaan sen vuoksi, josko ohjelmaan olisi tullut jotain pinnan alle, joka parantaisi kalibrointi tulosta. Subbarit pysyivät koskemattomina, mutta muuten siis kalibrointi uusiksi. Käyriä piti muutella parinkiin kertaa, jotta tulos oli mieleinen, mutta oli kyse sitten Diracin uudesta päivityksestä tai jostain muusta, niin tulos oli jälleen kerran aika älyttömän hyvä. Käyrä jo kertoo sen, että ollaan taas suoremmassa kuin viimeksi, mutta ihan korvakuulollakin äänet kuulostivat aavistukset terävämmiltä kuin aikaisemmin. Etenkin tuota bassopäätä olen vähän kaipaillut paremmaksi sitten viime kalibroinnin, nyt se kuulosti taas paljon paremmalta.

Leffana tänään siis Lucy vuodelta 2014, jossa Scarlet Johansson ja Morgan Freeman. Leffa on tieteisleffa, ja äänien osalta odotukset olivat todella korkealla leffan saamien arvioiden vuoksi. Tätä leffaa on tullut kauan haaveiltua ja nyt se löytyi myös hinnaltaan järkevänä. Äänet olivat hyvä, mutta aivan en ehkä tätä leffaa nyt kuitenkaan ole Top-listalle sen vuoksi laittamassa. Ääntä kyllä liikuteltiin tilassa kivasti ja dynamiikkaakin riitti, mutta jotenkin muuten kaikki oli aika perus settiä, eikä mitään erityistä noussut tällä kertaa esiin. Äänet siis erittäin hyvät Atmos äänet, mutta ei mitään erityistä wow fiilistä tullut. Huone muuten kuulosti erittäin hyvältä, ja etenkin tuo bassopää tuntui paremmalta kuin edellisen kalibroinnin jäljiltä, jolloin sen kanssa oli hieman vaikeuksia.

Lucy leffana oli varsin ok, erilainen. Idea oli uusi ja sikäli hyvin piristävä. Muuten leffa ei ehkä mitään mullistavaa tarjonnut, jätti tosin hyvin paljon ajatuksia mieleen. Etenkin urheilun parissa tulee paljon mietittyä näitä ihmisen voimavaroja, enkä ole yhtään eri mieltä siitä, että me ihmiset käytämme todellisuudessa vain murto-osan siitä potentiaalista mitä meiltä löytyy. Tuohan kaikki käy jo hyvin selväksi esimerkiksi voimien osalta, todellisessa kuoleman vaarassa ihmisen voimat kasvavat todella merkittävästi. Kuinka paljon näitä voimia sitten haluaisin itse valjastaa käyttöön, niin jos seuraukset ovat samat kuin tässä leffassa, niin en ainakaan kovinkaan paljon. Joo, olisi ajatuksena mielenkiintoista lukea toisten ajatuksia, mutta jo pelkästään todellisessa maailmassa on välillä aivan riittävästi kestämistä kun ihmiset huutelevat mielipiteitään.

Ajattelin heittää tähän loppuun vielä muutaman sanan Denonin eilen julkistamista uusista malleista. En tiedä olenko ainoa, mutta jotenkin itseäni nuo päivitykset eivät juurikaan hetkauttaneet. Miksi? Ensinnäkin uusista ominaisuuksista, 8K, on vielä jotain niin kaukaista, että väitän, että uusia malleja tulee vielä kaksi sarjaa ennen kuin ne ovat merkittävässä asemassa missään. 4K kuva on jo niin laadukasta, että vaikea kuvitella, että 8K aika on ihan vielä ovella. Toiseksi, Vahvistimesta pre-proksi. Miksi? Joo ymmärrän ajatuksen ja hintakin on varsin kohtuullinen, mutta joku on fiksusti sanonut, että miksi saman kokoiseen koteloon mahtuu yhdeksän kanavaa vahvistimia kuin pelkkään Pre-prohon, eli jossain on kompromissejä tehty. Jos haluaa oikeasti parempaa laatua, silloin ehkä ei halua kompromissejä, vaan pelkkää laatua mitä yleensä Prepro sitten tarjoaa. Lisäksi Denoneihin ei tullut edes XLR liitäntöjä, joten aivan viimeistä huutoa erillisiin ei joka tapauksessa saa.

Kolmanneksi on sitten lisää kanavia. Kun itse käänsin kelkkani Denonista Arcamiin, käytännössä päätin, että omassa huoneessani 7.2.4 on riittävästi. Tätä en ole tähän päivään mennessä katunut, enkä tällä hetkellä kaipaa yhtään kanavaa lisää. Kaipaanko joskus, ehkä, mutta jotenkin uskon että pienessä huoneessa vähemmän on enemmän. Muita ominaisuuksia sitten kasvaa kuin sieniä sateella, niistäkään en itse hirveästi innostunut. Samoin kun kanavista, tein Arcamin myötä valinnan luopua myös Auro 3D:stä, ja sitäkään en ole kaivannut. Enkä myöskään tule kaipaamaan, niin kauan kuin materiaalia ei tule lisää. Onko DTS Pro sitten jotain uutta, toistaiseksi sekään ei ole hirveästi vakuuttanut, vaatisi lisää kaiuttimia. Mikä siis jäi Denonin uudessa linjassa kutkuttamaan, ei sitten mikään ja hyvä niin!