Jostain kumman syystä Netflixin algoritmi on nyt saanut selville, että olen kovasti tykästynyt viime aikoina näkemiini Espanjalaisiin elokuviin, ja tänään saatiin jälleen tuohon listaan yksi nimi lisää. Kaksoismurhat: Valkoisen kaupungin hiljaisuus päätyi odottavien listalle muutamia päiviä sitten ja jotenkin se herätti välittömästi huomion. Leffan intro vihjaili jotain hieman DaVinci-koodin tapaista, ja joo, jotain samaa siinä olikin. Tosin, se ei ollut mitenkään leffassa pääosassa, eikä toisaalta myöskään tuonut tippaakaan fiilistä, että leffassa olisi DaVinci-koodia jotenkin matkittu. Leffalla ei lopulta ollut oikeastaan mitään tekemistä tuon elokuvan kanssa. Leffa oli erittäin mielenkiintoinen psykologinen jännäri, jollaisia tykkään paljon katsoa.
Leffa oli taas tälläkin kertaa erinomainen, etenkin erittäin hyvän juonen vuoksi. Leffa oli mielenkiintoinen alusta loppuu, mutta vaati myös jonkin verran keskittymistä, jotta kaikissa asioissa pysyi täysin mukana. Juoni oli kuitenkin lopulta aika nerokas. Katsoja tiesi syyllisen kaiken aikaa, mutta motiivia saatiin hakea ja arvuutella hyvinkin pitkää. Leffaa kuvasi kuitenkin hyvin siinä kuultu lause, murhaajalla on aina henkilökohtainen syy.
Tällä kertaa leffassa ei ollut näitä minulle ns. jo tunnettuja näyttelijöitä, mutta näyttelijät olivat tässäkin leffassa erittäin ajan tasalla ja roolitukset olivat onnistuneet loistavasti. Se mikä tänään ei täysin toiminut oli vastaavasti kuvan laatu, tänään mentiin taas aika heikolla HD-laadulla, valitettavasti. Eväät sen sijaan oli tänään hyvinkin kunnossa, sillä minulle selvisi viime viikolla, että TallinkSilja on alkanut toimittaa näin Korona-aikana laivakarkkeja kotiin. Eli jos ei nyt pääse laivalle, niin laivan voi tuoda kotiin. Kaikki tuotteet olivat vielä kaiken lisäksi miinus 30% alessa, joten tilatusta setistä varmasti riittää muutamaksi päiväksi. No, eiköhän sitä pääsiäisen kunniaksi voi muutaman pussillisen karkkia syödä hyvällä omalla tunnolla hyviä leffoja katsellessa.
Leffafriikki 