The Banker

Jokusen kerran on tullut testattua jo aikaisemmin Apple TV+ palvelua, mutta nyt sain tuossa juuri ilmaisen vuoden kokeiluun. Aikaisemmin palvelussa on tullut tutustuttua lähinnä vain kahteen sarjaan, eli Morning Show:un ja See-sarjaan. Molemmat jäivät pariin ensimmäiseen jaksoon, johtuen siitä, että on ollut tuosta palvelusta vielä valmis maksamaan, vaikkakin tuo noin vitosen hinta ei niin paha periaatteessa olekaan. Palvelussa on kuitenkin yksi iso puute verrattuna Netflixiin, eli se, että palveluun ei kuulu ”ilmaisia” elokuvia. Palvelun ideana ilmeisesti on jatkossa Netflixin tapaan tuottaa palveluun ns. omia elokuvia, ja nyt sellainen oli tuonne palveluun juuri sopivasti yllätyksekseni tullut.

The Banker on tosi tapahtumiin perustuva elokuva kahdesta tummaihoisesta herrasmiehestä, jotka ovat valmiita laittamaan jalkansa valkoihoisten varpaille, ja painamaan oikein kovaa. Kaikki alkaa kiinteistökaupoista, joilla on tarkoitus talo kerrallaan vallata asuinsijaa tummaihoisille asukeille. Nälkä kuitenkin kasvaa syödessä ja bisnekset alkavat laajeta hallitsemattomasti. Vaikka lopussa odottaakin vääjäämätön romahdus, leffan loppu on kuitenkin varsin iloinen ja saa hymyn huulille.

Leffa on loppujen lopuksi aika leppoisaa katsottavaa, ja vaikka aika kuluukin kuin siivillä, niin ajoittaista kyllästymistä ei voi mitenkään välttää. Leffa on hyvä, ja ehdottomasti leffa joka kannattaa katsoa, sitä en yritä tässä kieltää. Jotenkin verrattuna moneen muuhun vastaavaan elokuvaan verrattuna juoni ei vaan kannata aivan yhtä koukuttavasti kuin monessa muussa leffassa. Toisaalta, ei tämä leffa kyllä anna tilaa kännykänkään tuijoitteluun, eli kyllä koko leffan ajan pitää silmät pitää ruudussa. Jotenkin kaksijakoinen olo, toisaalta erittäin positiiviset fiilikset, toisaalta se jokin puuttuu.

Tämä leffa tuli lähes kokonaan katsottua uusilta penkeiltä, ja varsin hyvä fiilis niistä jäi. Tuolit ovat hinta-laatusuhteeltaan täysin ylivertaiset, mutta eivät ne varmasti mukavuudessa viiden tonnin Valencioita olisi voittanut. Pitkä elokuvan parissa tyyny oli pakko laittaa niskan taakse, seuraava projekti voisinkin olla säädettävät niskatuet (liikkuvat jo ylös ja alas, vielä kun saisi käännettyä myös eteen päin). Sellaisia oikeastaan tänään jo mietinkin, mutta ihan ei vielä olla toteutusvaiheessa. Muuten tuoleissa oli varsin mukava istua, siitäkin huolimatta, että niissä ei pahemmin mahdu pyörimään (vaihtamaan asentoa), jota yleensä joudun leffan aikana aika usein tekemään.

Äänien osalta leffa ei luonnollisestikaan hirveästi tarjonnut, vaikka Atmos elokuva olikin. Ei sinällään, että äänissä olisi mitään vikaa ollut. mutta ääniltään siis varsin rauhallista materiaalia tämäkin. Tässäkin tuli pikaisesti testattua myös takariviä, ja aika samat fiilikset edelleen kun eilenkin. Takarivilläkin äänet toimii, surroundit ja atmokset varsin aktiivisia. Kuvasta pitää sen verran todeta, että jos pari päivää kuva tuntui kovin suurelta, niin tänään siihen oli jo aika hyvin tottunut. Toistan itseäni, ennen lopullista tuomiota tarvitaan vielä parempaa äänimateriaalia kehiin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s