Netflixin A fall from Grace uutuus ilmestyi nettiin juuri ilmeisesti viikonloppuna ja luonnollisesti Atmos-äänillä varustettuna varasti huomion välittömästi. Ei sinällään, leffa vaikutti kyllä muutenkin hyvin mielenkiintoiselta, ja jos ihan rehellisiä ollaan, niin taas yksi niistä leffoista, joissa noista Atmos äänistä ei ollut mitään hyötyä mihinkään. Leffa sitä vastoin vastasi hyvinkin odotuksia ja oli varsin hyvä.

En tätäkään elokuvaa laita aivan top-listakastiin, mutta varsin hyvä se oli. Leffan juonessa oli paljon samaa kuin Invisble Questissa, tälläkin kertaa nainen syytettynä murhasta ja todisteet ovat kiistattomat. Siitä alkaa tarinan kerronta, jossa mustasta yritetään tehdä valkoista. Elokuva juoni on hyvä, ja loppuratkaisu jälleen täysin arvaamaton. Tykkään. Tässäkin elokuvassa tosin katsojalle ei anneta juuri mitään vihjeitä siitä mitä tuleman pitää ja ainakin itselleni lopullinen ratkaisu on täysin yllätys. Tai no näin jälkeenpäin mietittynä kyllähän niitä vihjeitä annetaa, mutta en niitä osannut itse tarpeeksi hyvin poimia leffan aikana, vaan ymmärsin kaiken vasta leffan lopussa.

Äänistä tämän leffan osalta ei tosiaan jää jälkipolville kerrottavaa, mutta eipä tosin ollut tarvettakaan. En kaivannut mitään muuta. Kuvanlaatu sen sijaan oli todella todella hyvä. HDR:än ansiota tai ei, muutamassa kohdassa todella vakuuttavia kuvia. Leffa ylipäätään oli kuvanlaadultaan todella hyvä.

Aihepiiriltään leffa oli mielenkiintoinen. Kuinka paljon ihminen voi valehdella ja kuinka paljon ihmisen pitää kärsiä toisten valheista. Onko joskus jopa niin, että ihminen on valmiina valehtelemaan ja kantamaan järjettömän taakan toisen ihmisen puolesta. Välillä tuntuu, että nyky-yhteiskunnassa valehteleminen on osalle ihmisistä jo niin arkipäivää, että omia valheitaan ei enää edes tunnista. Puhumattakaan siitä, kuinka paljon ihmiset ovat valmiita ”omiaan” suojelemaan näiden valheiden piilottamiseksi ja puolustamiseksi. Todellisuus ja moraali katoaa ihmisiltä nyky-yhteiskunnassa yllättävänkin helposti. Onneksi maailmassa on kuitenkin edelleen myös niitä, jotka eivät ole valmiita luovuttamaan, vaan taistelevat paremman maailman puolesta. Tässä elokuvassa Grace Bryant on yksi heistä arjen sankareista.
