Mission Impossible 4 – Sitä saa mitä tilaa

Joskus sitä saa mitä tilaa, ja tänään Mission Impossible alkoi vihdoin täyttää niitä toiveita, joita minulla sarjaa kohtaan oli. Vieläkin eletään vasta vuodessa 2011 ja Dolby Atmosta ei ole vielä nähty edes elokuvateattereissa, mutta nyt vihdoinkin äänet alkavat päästä tälle vuosituhannelle. Samoin kuva. Äänet ovat dynamiikaltaan aivan eri tasoa verrattuna kolmanteen osaan, samoin esimerkiksi surroundien toiminta. Tosin, osa selittäjä varmasti on näillä uusilla Klipschin RP-250S surroundeilla, jotka nyt ensimmäistä kertaa sain ihan todelliseen testiin. Nyt surroundit alkavat oikeasti kuulostaa siltä miltä pitäisikin. Äänet ovat hyvin tarkkoja ja silloin kun pitää kuulla tarkkaa kuten esim puhetta, ääni tulee tarkalleen juuri sieltä mistä pitäisi. Vastaavasti taas kun tarvitaan tunnelmaa ja muuta ”laajempaa” ääntä, bibolit hoitavat nämäkin niin kuin pitää. Klipschin R-15M:ät olivat loistavat myös sivussa, mutta nämä antavat vielä aivan uuden tason surround äänille. En malta odottaa kun saan vielä takakanavatkin mukaan.

Näitä tehtävänantoja saadaan joka osassa aivan uusiin paikkoihin, mielikuvituksen puutteesta ei ainakaan voida syyttää

Leffana muutenkin mennään koko ajan eteenpäin. Tämä oli ehdottomasti paras jakso tähän mennessä. Juoni kulkee paremmin ja vaikka mitään varsinaista juonen ilotulitusta tämäkään ei ole, vaan katsoja viedään vaan sujuvasti seuraavaan osaan. Se mitä puolestaan en oikein ymmärrä on se, että olen aivan sata varma, että olen tämän leffan nähnyt ennenkin, mutta siitä huolimatta en muistanut siitä juuri mitään. Luulin itseasiassa etten ole sitä edes nähnyt aikaisemmin, kunnes kuviin tuli muuan Samuli Edellmann. Silloin vasta tajusin, että kyllähän minun on pakko olla tämä nähnyt ennenkin.

Tekniikka menee kovaa vauhtia eteenpäin, tämä on jo jotain aivan käsittämätöntä, oli sitten todellista tai ei

Eikä se Edelmannin rooli mikään ihan pieni sitten ollutkaan. Mies on kuvissa jatkuvasti, ja hyvinkin isossa osassa elokuvaa. Aika mielenkiintoista, että tästäkään roolista huolimatta miehen kansainvälinen ura ei missään vaiheessa lähtenyt kovemmin lentoon. Toki miehen meriitit Suomessa ovat mittaamattoman kovat, mutta edelleen toivoisi kovempia näyttöjä Suomalaisille myös kansainvälisissä suurelokuvissa. Jasper Pääkkönen on tällä hetkellä jo kovaa vauhtia tulossa seuraavaksi supertähdeksi myös maailmalla, mutta saa nähdä mikä miehen seuraava suuri rooli sitten Klansmanin jälkeen tulee olemaan.

Samuli Edelmann, kovin suomalainen rooli koskaan?

Ai niin, ja en siis muistanut leffasta mitään myöskään tämän jälkeen, mutta hyvä elokuva kuitenkin oli ja sai ehdottomasti mielenkiinnon heräämään seuraavaa osaa kohtaan. Silloin mennään jo viidennessä osassa ja mukaan tulee myös Atmos-äänet. En muista milloin olen tuon leffan viimeksi katsonut, mutta innolla odotan seuraavaa otantaa. Sen katsomista pitää tosin ehkä hieman viivyttää, siihen, että huone on taas aidosti 7.2.4. Onneksi joulu on tulossa…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s