Prestige – ja paljon muuta

Kylläpäs on ollut aikamoiset kaksi päivää tämän hienon harrastuksen parissa. Prestige leffa tuli katsottua jo eilen, mutta blogin päivittäminen jäi tähän päivään. Tänään onkin sitten asiaa enemmän kuin tarpeeksi. Ennen kuitenkin kun päästään näihin muihin juttuihin, niin itse leffaan. Tällä kertaa leffan osalta ei varsinaisesti voida puhua nautinnosta, sen verran sirpaleiseksi sen katsominen erinäisistä syistä meni. Joka tapauksessa kyseessä on äärimmäisen hyvä elokuva, jonka olen joskus kyllä nähnyt ennenkin. Elokuvan juoni on mestarillinen, mutta vaatii paljon keskittymistä, jotta pysyy kaikessa mukana. Tällä kertaa sitä keskittymistä ei ollut, joten tämä on ehdottomasti katsottava joskus uudelleen, ehkä jopa aina piankin.

Eilen kuitenkin leffan lisäksi sain vieraita, ja kaiken lisäksi aika asiantuntevia sellaisia. Oli todella hienoa keskustella kotiteatteri aiheesta pitkästä aikaa jonkin hyvin samanhenkisen ihmisen kanssa, joka kuitenkaan ei ollut myyjä tai myymässä mitään. Todella loistavia keskusteluja, joita toivottavasti tulee vielä paljon lisää. Paljon jäi kuitenkin näin jälkikäteen harmittamaan. Tarkoituksena oli demota huonetta ja Arcamia. Olin aamulla kalibroinut Arcamin Dirac Livellä ja kaiken piti olla kohdillaan. Toki huone kuulosti nytkin hienolta, mutta jotain ongelmia oli olemassa etenkin bassopäässä. Valitettavasti nuo ongelmat tajusin vasta tänään, mutta onneksi tajusin.

Ilmeisesti koko tämän ajan kun olen Arcamia testaillut, on MiniDSP ollut nollaantuneena. En ymmärrä miksi, mutta tänään kun vihdoin otin taas lusikan kauniiseen käteen (REW) ja tarkistin asioita, niin tämä selvisi. Olinkin ihmetellyt hieman kun Dirac on saanut subbarille hieman outoja käyriä, mutta olen ajatellut niiden vain jotenkin kuuluvan asiaan (eri mikrofonin paikka tai jotain). Nyt kuitenkin sain subbarit kohdilleen ennen Dirac Liven ajamista, ja nyt kaikki näyttää sen jälkeen loistavalta. Valitettavasti tuota tosin pääsen testaamaan vasta huomenna kunnolla. Joka tapauksessa käyrät lupaavat jotain todella hyvää.

Subbarin käyrä Dirac Liven jälkeen

Eilen tuli myös tehtyä jotain, mitä olen pitkään odotellut. Nostin Arcamin pois ja Denonin takaisin tilalle. Ensin alkuun Denon kuulosti jäätävän hyvältä, tuo paketti vaan on oikeasti aivan todella hyvä vahvistin. Kokeilussa pyöri Aquamania, Gravityä, Hans Zimmeriä ja niin edelleen. Jotenkin korva vaan tottuu niin nopeasti ja toisaalta oma korva ei ole niin harjaantunut kuin toivoisin. Isoa eroa en näiden välillä huomannut, vaikkakin tarkkuudessa toki on eroja. Tämän eron huomaa etenkin kun puhuja liikkuu kuvaan ja kuvasta pois. Denonissa kuva tulee enemmän edestä ja kaiuttimista, kun Arcamissa suunta on jotenkin todellisempi. Se mikä pitää kuitenkin tässä todeta, että kaksi SVS:n PB16 tasaa näiden vahvistimien eroa todella karulla tavalla, eli kaksi PB16 saa aivan varmasti heikommankin vahvistimen kuulostamaan varsin hyvältä leffakäytössä. Musiikissa varmasti tilanne toinen, mutta se ei ole niinkään minun juttuni.

Klipsch R-15M, uudet sivusurroundit

Viimeinen testi kuitenkin lopulta paljasti sen suuren eron mikä näiden laitteiden välillä on. Jatkoin Prestige leffan katsomista ja katsoin Denonilla noin puolisen tuntia. Tämän jälkeen vaihdoin tilalle Arcamin, ja katsoin saman puoli tuntia plus leffan loppuun. Ero näiden pätkien välillä oli valtava, ja Arcam kuulosti jäätävän hyvältä. Arcamin ääni oli joten paljon aidompi ja syvempi. Kuulosti vaan paljon paremmalta. Nyt kuitenkin pitää näissä kaikissa vertailuissa muistaa yksi tärkeä asia, erilaisilla säädöillä ja kalibroinneilla on näissä asioissa todella valtava merkitys, eli hyvä vahvistin huonosti säädettynä saattaa hyvinkin hävitä äänen laadussa heikommalleen, joka on hyvin säädetty. Ja toki se mistä tykkää on aina lopulta kuulija korvissa. Minulle Arcam kuulostaa hyvältä, ja todennäköisesti sen tulen hankkimaan, jos Denonista pääsen samalla eroon (saan siis myytyä).

Oikea puoli seinän sisällä

No eipä riittänyt parin päivän tapahtumat siihenkään. Eilen illalla Toriin tuli erittäin yllättäen jotain hyvin mielenkiintoista. Klipsch R-15M hyllykaiutin. Olen pitkän miettinyt näitä surroundien päivittämisiä Klipcheihin, mutta en ole oikein tiennyt mitä haluan ja mitä tarvitsen. Joka tapauksessa mitään kovin kallista en ollut valmis hankkimaan. Toisaalta myöskään mitään kovin isoa en halunnut. Yksi iso asia mitä olen myös miettinyt, että onko pienessä huoneessani järkevämpää olla eteenpäin suuntaavat surroundit, kuin dipolit, mitä nykyiset Monitor Audio RSFX:tkin ovat. Ennen kaikkea tämä ajatus kyti sivusurroundien kanssa, jotka minulla ovat aavistuksen edessä, joten miksi ampua ääntä kohti skriiniä. Nyt siis sivulla on Klipschin R-15M kaiuttimet, jotka sain erittäin hyvään hintaan. Kaiuttimet olivat hieman naarmuilla, mutta minulla ne eivät haittaa, sillä kaiuttimet joka tapauksessa löysivät paikkansa seinien sisältä, kankaiden takaa. Samalla kun seinät olivat auki, päätin surroundien korkeutta myös nostaa muutamalla sentillä, nyt ne siis ovat aavistuksen korvaa korkeammalla. Takana on edelleen Monitorit (eivät käytössä Arcamin kanssa tällä hetkellä), mutta katsotaan mitä niille tulevaisuudessa tapahtuu. Klipschit eivät ole isot, mutta malliltaan samaa sarjaa etukaiuttimien kanssa, joten äänen myös pitäisi sopia paremmin yhteen. Ensi vaikutelma on hyvä, mutta vielä en uskalla sanoa enempää, aika näyttää.

Vasen puoli seinän sisällä

Nyt kuitenkin kello on taas jo sen verran, että tänään ei enää lisää leffoja katsota, huomenna sen sijaan ehdottomasti katsotaan!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s