Irishman – Elämäni pisin elokuva

Hyvin mielenkiintoista ja perin erikoista, että sama elokuva saapuu jotakuinkin samaan aikaan sekä elokuvateattereihin, että Netflixiin. Onko sitten selityksenä se, että kyseinen leffa kestää vaivaiset kolme ja puoli tuntia tai joku muu, mutta Irisman on joka tapauksessa heittämällä pisin elokuva mitä ainakaan minä olen ikinä katsonut.

Tuohon pituuteen ylipäätään liittyy paljon ajatuksia. Jos osta elokuvalipun tai levyn kaupasta, hinta on sama riippumatta kestääkö elokuva puolitoista tai kolme tuntia. Voisin jotenkin kuvitella, että elokuvan kustannukset nousevat jossain suhteessa elokuvan pituuteen, mutta siitä huolimatta hinta kuluttajalle on yleensä sama. Vaikuttaako elokuvan pituus sitten jotenkin ihmisten intoon kyseistä elokuvaa katsoa, ei välttämättä, mutta tämän elokuvan kohdalla voisin jopa väittää, että moni jättää tämän elokuvan ainakin elokuvissa katsomatta sen pituuden vuoksi. Kolme ja puolituntia todellakin on pitkä aika elokuvalle.

Mietin myös, että miksi elokuvan halutaan olevan näin pitkä? Onko tässä kyseessä hieman sama ilmiö kuin radiohiteissä. Normaalimitta on kolmeminuuttia ja seitsemän minuuttisia harvoin kuullaan. Seitsemän minuuttisen hitin radioon saa ainoastaan artisti, jolla on todella paljon valtaa ”tehdä ihan mitä huvittaa” ja muut nöyristelee. Onhan tässä leffassa sekä tekijöinä, että näyttelijöinä niin kovia nimiä, että olisikohan sama kyseessä tässäkin, eli ottakaa tai jättäkää, me teemme mitä meitä huvittaa.

Oliko se pituus sitten perusteltua, juonen kannalta varmasti oli ja juttua varmasti olisi riittänyt pidempäänkin. Pakko silti sanoa, että minua tämä leffa alkoi jo hyvin nopeasti kyllästyttää. Uskon, että näille vanhoille mafialeffoille on edelleen paljon faneja, mutta minä en ehkä siihen porukkaan kuulu. Leffassa käytiin läpi hyvin pitkä jakso elämää, mutta mitään varsinaisesti yllättävää elokuva ei missään vaiheessa tarjonnut, aika tasapaksu kolme ja puoli tuntia. Jos tätä esimerkiksi vertaa Molly’s Game elokuvaan, oma mielenkiintoni oli huomattavasti korkeammalla tasolla koko Molly’s game elokuvan ajan.

Mielenkiintoinen yksityiskohta leffasta, onko tämä vain suomilisäys vai miten tämä näkyy alkuperäisessä versiossa? Ainakaan tämä ei ole normaali kuvateksti.

Paljon ei varmasti tarvitse perustella tämän elokuvan castingiä, ja varmaan vielä vähemmän sitä miten vanhat herrat roolinsa hoisivat. Ikää alkaa jo olla jonkin verran, mutta se ei menoa haittaa, toki ehkä hieman rajoittaa mahdollisia rooleja.

Eipä siis jää kovinpaljon jälkipolville (minun kertomana) kerrottavaa tästä elokuvasta. Voin olla aika varma, että tätä elokuvaa en tule uudelleen katsotaan. Elokuvassa oli Atmos ääniraita, siitä tosin ei elokuvalle ollut mitään arvoa. Kuva oli sitä mitä pitikin, vanhaa ja rakeista, kuitenkin siis kyseessä olevan elokuvan mukaista.

Eilen tuli myös poikettua Mareksoundin Blackfriday pikkujouluissa. Oleellisin syy vierailuun oli tällä kertaa Klipschin edustajan kanssa keskustelu. Mitään varsinaisesti oleellista uutta ei keskusteluista noussut esiin, mutta kiva oli jutella eri aiheista liittyen huoneeseeni. Jossain vaiheessa saattaa olla ajankohtaista vaihdella noita huoneen takakanavia, mutta vielä emme kauppoihin asti päätyneet. On myös hyvin paljon mietittävää, että jos vaihtoja tulee, niin mitä ne olisivat. RP sarjaan kuuluvat 250S kaiuttimet saisi nyt kohtuu hinnalla (parin), mutta olisko huoneessani sittenkin kannattavampaa hankkia normaalit hyllykaiuttimet. Tähän käyttöön Klipschien RP-500M sarjan kaiuttimet olisivat voineet olla hyvät, mutta hyvästä Black Friday tarjouksesta huolimatta nekin jäivät vielä kauppaan. Tähän ehkä isoimpana syynä jälleen se, että mihin sitten laittaisi taas nuo vanhat, ja tosiaan jos vaihtoja tekee, silloin niitä tarvittaisiin taas neljät.

Mareksound leffahuone

Samalla tuli myös pohdittua tuota vahvistin/prosessori asiaa ja Marekilla olisikin ollut tähän todella hyvä vaihtoehto, mutta vain yhden vuorokauden. Maranz 8805 olisi aivan varmasti ollut hyvä vaihtoehto, mutta hintaa on silläkin ja lisäksi olisi tarvittu myös 7-kanavainen vahvistin rinnalle. Uutta on aina kiva saada, mutta vanhastakin pitäisi aina päästä eroon, tässäkin asiassa se nousi kynnyskysymykseksi. Maranz kuitenkin kiinnosti niinkin paljon, että piti oikein laittaa vanhan Denon hetkeksi Toriin ja Facebookkiin testimyyntiin, illan aikana ei kuitenkaan ostajaa löytynyt, joten myös Maranz jäi liikkeeseen. Päivän aikana tuli tosin eteen muitakin hyviä vaihtoehtoja, katsotaan menisikö niistä joku maaliin vielä joku päivä.

Pari kivaa leffapakettia, joista katsottavaa pitkäksi aikaa

Black Fridaystä vielä sen verran loppuun, että jotain sentään jäi käteen. Prismasta löytyi kaksi blueraysettiä, toisessa kaikki viisi Ice Age elokuvaa ja toisessa kaikki kuusi Mission Impossible leffaa. Siinä sitä taas hetkeksi katsottavaa itselle, että muksujen kanssa. Näiden lisäksi tuli vielä hyödynnettyä CDON.comin loistava UHD tarjous, jolla sai kohtuulisen kivasta määrästä UHD-levyjä valita kymmen elokuvaa kympin kappale. Tuo 10 euroa on juuri se katto, jota pidän tällä hetkellä näille UHD-levyille, joten tämä tarjous piti hyödyntää. Esimerkiksi Filmihullun hyllyistä ei UHD-levyjä näillähinnoilla pahemmin löydy ja hiljaista on muullakin. Olen tosi tyytyväinen, kerron lisää näistä kun joskus saapuvat. Onneksi postin lakko sentää loppui!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s