Grinch

Ennen kun päästään nauttimaan niin tarvitaan toki hieman töitä. Paketti saatiin turvallisesti kotiin ja siitä leffahuoneeseen. Edelleen on todettava, että SVS-PB16 on todella massivinen kooltaan. Onneksi tämä oli jo tiedossa ja toki tällä kertaa siirtämistä helpotti huomattavasti se, että paketti saatiin laatikossa huoneeseen asti. Nokkakärryt alle ja laatikko siirtyi paikalle ilman suurempia ongelmia. Täytyy kuitenkin todeta myös se, että tämän subbarin purkaminen laatikostakaan ei ole aivan yhtä helppoa kuin vaikkapa vahvistimen. Lopulta kuitenkin subbari pois laatikosta ja paikallaan.

Käytin kesällä todella paljon aikaa kahden Klpischin 115sw subbarin yhteensovittamisessa huoneeseen ja totesin, että kahta huoneen etuosassa olevaa subbaria ei tässä huoneessa synkata ei sitten mitenkään. Tämä toki olisi esteettisesti se paras vaihtoehto, mutta käyrät eivät vaan suoristu. Olin alunperin suunnitellut laittavani toisen PB16 suosiolla suoraan suoneen taakse, mutta ajattelin kuitenkin antaa SVS:ssälle vielä mahdollisuuden. Olin asian suhteen kaukaa viisas kun etuseinää jouduin ensimmäistä PB16 varten muokkaamaan, joten tein jo silloin valmiiksi paikan myös toiselle. Täytyy tosin myöntää, että niin epävarma tästä ratkaisusta olin, että en jaksanut tässä vaiheessa edes johtoja piilottaa, vaan subbarin RCA johto menee tällä hetkellä keskeltä huonetta.

Tässä päästään sitten kuitenkin siihen, mitä tarkoittaa laadukas subbari. MiniDSP kiinni, molemmat subbarit tehdasasetuksiin ja REW laulamaan. Tein ensin pieniä säätöjä SVS:n mainion appin kautta ja sain molemmat subbarit kohtuulliseen hyvin asemoitua. SVS:n iso ero esim. Klipscheihin verrattuna on portaaton vaiheen säädin, jonka olen todennut todella hyväksi apuvälineeksi subbareita säätäessä. Klipschit vaativat toisen subbarin säätämisen 180 asteeseen, muuten säädöistä ei tullut yhtään mitään. Nyt toisen subbarin säädin 80 asteeseen, joka paransi vastetta jo huomattavasti. Tämä ei ollut Klpischeillä mahdollista (Klpischeissä oli vain 180 tai 0 vaihtoehdot). Room mood asetusta myös testailin, siitä en saanut mitään apua, päin vastoin. Parametric EQ jätin tässä vaiheessa vielä koskematta.

Seuraavaksi sitten MiniDSP ja viiveiden säätöön. Tähän on tullut käytettyä Klipschien kanssa tunteja ja taas tunteja. Nytkin kotiin tultuani ajattelin, että en jaksa tätä enää illalla alkaa tekemään, kesken se jää kuitenkin. En kuitenkaan malttanut odottaa, vaan ajattelin nyt vähän vaan kokeilla. Lopulta kuitenkin totesin, että ei mennyt kuin muutama minuutti ja käyrät alkoivat suoristua. Pääsin hyvin pienellä säätämisellä sen verran lähelle, että päätin syöttää tiedot MiniDSP:hen ja katsoa mitä tulee. Sain aikaa todella hyvän käyrän, jonka jälkeen vielä Audyssey ja käyrä oli vähintäänkin tyydyttävä. Parempaankin varmasti pystyisi, mutta tällä erää tämä saa riittää. Pieniä viimeistelyjä tein viellä SVS:n omalla EQ, joka on täydellinen apu subbarien virittelyyn yhdessä MiniDSP kanssa. En olisi koskaan uskonut homman menevän näin helpoisti ja nopeasti, bonuksena vielä subbarit ovat piilossa etuseinän alla, joten ne eivät edes näytä kovinkaan isoilta vaan sijoittuvat huoneeseen loistavasti. Olen enemmän kuin tyytyväinen.

Vihreä lähtötilanne, Sininen ennen MiniDSP, Punainen mihin päädyttiin

Pari demoa piti testata ja todeta, että nyt huone kuulostaa uskomattoman hyvältä. Voluumin kanssa pitää vielä tehdä pieniä säätöjä, niitä tosin tulee varmasti tehtyä hieman myös pitkin matkaa leffasta riippuen. Subbarien oma äänen taso oli virittäessä -24db, nostin sitä nyt -3db molemmissa ylöspäin. Ensimmäisenä testileffana kuitenkin toimi hyvin maltillinen Grinch joka tuli katsottua aamulla lapsien kanssa. Tuossakin leffassa kuitenkin muutoksen erottaa jo selvästi. Basso on paljon paremmin läsnä, ja sen tuntee, että voimaa on takana kun sitä tarvitaan. Jopa tälläisessä leffassa muutamassa kohdassa äänenpaineen tuntee, vaikka ääntä ei kovasti edes kuule. SVS PB16 murisee todella matalalla, ja etenkin kun molemmat subbarit on tällä hetkellä yksi portti suljettuna, syvyyden todellakin tuntee. Jopa viisi vuotias lapseni totesi, että koko talo tärisee, ja voluumit eivät tosiaan olleet kovalla. Seuraavaksi sitten testataankin jotain hieman parempaa materiaalia.

Upeat bassot tulivat esille etenkin tässä kohtauksessa jossa Mr. Grinch soitti urkuja

Grinch leffana oli aika hellyyttävä ja hauska. Molemmat lapset tykkäsivät leffasta ja juonessa oli paljon opettavaista tarinaa. Leffa oli suomeksi puhuttu ja sisälsi hyvät ääninäyttelijät. Itse meinasin jossain vaiheessa hieman nuokkua, mutta se ei tällä kertaa ollut leffan syytä. Kokonaisuudessaan mukana aamupäivä ja laatuaikaa lasten parissa. Uskon, että ajanmyötä leffahuoneesta tulee myös lapsille enemmän ja enemmän iloa.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s