On aika ihmeellistä, että loppu peleissä totuus on usein tarua ihmeellisempää, siitä taas todistus tänäänkin. Katsoin Itunesin puolelta elokuvan Papillon. Tosi tapahtumiin perustuva tarina varkaasta, joka lavastetaan murhasta elinkautiseen vankeuteen. Siitä alkaa aivan uskomaton tarina ja seikkailu ihmismielen voimavaroja vastaan. Kuinka paljon ihminen oikeasti pystyy ottamaan vastaan ennen kuin mieli murtuu. Ja kyllähän se ihmismieli paljon kestää, jos oma tahto on kova ja päämäärä selkeä. Tätä on saanut itsekin urheilu-uralla paljon kokea. Ihminen pystyy paljon enempään kuin uskookaan.
Elokuva oli todella hyvä jo piti avain varmasti silmät kiinni ruudussa koko elokuvan ajan. Vaikka elokuva oli kohtuullisen pitkä, niin tylsistymistä ei tullut missään vaiheessa. Koko ajan tapahtui ja tarina eteni eteenpäin. En tiedä kauanko tämä retki on kokonaisuudessaan kestänyt, mutta aikahypyt ja leikkaukset oli elokuvassa tehty loistavasti. Kaikki tarpeellinen näytettiin ja kaikki turha ja puuduttava oli jätetty pois.

Elokuvan alussa suurin huomio kiinnittyy Louis Degaa näyttelevään Rami Malekiin. Miten on mahdollista, että Freddie Mercury voi olla vankina Papillonissa? Rami Malekin rooli Pohemian Rhapsodyssä oli todella vakuuttava ja Rami Malek oli aivan kuin yksi yhteen Freddie Mercurin kanssa. Rami Malekissa on tiettyjä piirteitä, jotka leimaavat häntä todella vahvasti. Elokuvan alussa en saanut hänen olemustaan mitenkään sidottua tähän elokuvaan, vaan tuntui, että hän on aivan väärässä paikassa. Elokuvan edetessä Malek kuitenkin osti minut täysin. Roolisuoritus oli todella vakuuttava, ehkä paras näyttelijän työ tässä elokuvassa. Hän otti roolin sata prosenttisesti omakseen.

Tykkäsin elokuvasta todella paljon, eikä taas vähiten sen vuoksi, että se perustui tosi tapahtumiin. Louis Degan näyttelijän nimeä googlatessani hämmästyin suuresti kun wikipedia väitti Degan näytteliäksi Dustin Hofmania. Väitän, että olisin Dustin Hoffmanin tunnistanut, mutta sitten minulle selvisi, että kyseessä olikin uusinta versio elokuvasta, joka on jo ainakin kertaalleen tehty vuonna 1970. Ehkä jonain päivänä sekin vielä tulee eteen, mutta tämä elokuva oli kiinnostava ja hyvin tehty, joten hienoa että tuli nähtyä. Vahva suositus!