Jokin aikaa sitten tuossa tuli itsekin mietittyä, että onko vaatimustaso leffojen suhteen kasvanut merkittävästi, vai enkö vaan ole pitkään aikaan oikeasti nähnyt oikeasti hyviä leffoja. Tämä ajattelu siis johtui paljolti siitä, että tänne blogiin ei top-listalle ole pahemmin ollut viimeaikoina tunkua. Nyt asiaa ei kuitenkaan tarvitse miettiä enempää, sillä leffa nimeltä The Unforgivable menee tuonne listalle aivan heittämällä. Paras leffa mitä olen pitkään aikaan nähnyt.
Tälläkin kertaa leffaa piti katsoa hiljaiseen aikaan, joten äänien osalta mentiin taas varsin maltillisissa tasoissa. Toisaalta vaikka leffan raita oli Atmosta, niin eipä tähän leffaan mitään kummempia ääniä tarvittukaan. Mutta juoni, juoni oli se mikä tästä leffasta tekee timantin, eikä ehkä voi puhua pelkästään juonesta, vaan enemmänkin voisi puhua tarinasta. On hyvin vaikeaa kuvata ja kertoa leffasta tämän enempää paljastamatta sen loistavia käänteitä ja ennen kaikkea sitä huikeaa loppua joka sai itseni vuolaisiin kyyneliin. Vaikka leffa on pohjimmiltaan erittäin rankka ja synkkä, on leffan viimeinen puolituntia jotain maagisen hyvää. Ennen kaikkea alla olevassa kuvassakin näkyvä upea pianon soitto yhdistettynä limittäin elokuvan tapahtumiin toisaalla on elokuvataidetta parhaimmillaan. Todella todella koskettava ja sydämeen osuva kohtaus, joka jo itsessään on suurta taidetta.
Viikonlopun aikana on tullut säädettyä huoneessa myös muutakin, ja ajatus tähän syntyi keskusteluista erään audiomyyjän kanssa puhelimessa. Puhelun aiheena oli enemmänkin Arcamin päivitys Emotivaan, johon toki emme nyt nähneet mitään tarvetta. Arcam on edelleen niin laadukas laite, että parin lisäkanavan saamiseksi ei ihan mihin vaan sitä kannata vaihtaa. Lähtökohtaisesti tuon Arcamin päivitys vaatii ison tukun rahaa, muuten siinä ei oikein ole mitään järkeä. Puhelun aikana puheeksi tuli kuitenkin myös SVS:ssät, ja tosiaan, niihän en ole ikinä tullut suljetussa modessa kokeiltua. Kaksi muuta modea on tullut koitettua, mutta nyt sitten siis vielä suljetussakin modessa.
Eli sitten vaan tulppaamaan portit ja mittailemaan tuloksia. Luonnollisesti vasteet tämän jälkeen muuttuivat jonkin verran, mutta olisko se sitten merkittävää vai ei, niin siitä en ole aivan varma. Joka tapauksessa testi oli ja on mielenkiintoinen. Basso huoneessa selkeästi muuttuu, mutta mihin suuntaan. Vaikka bassot on hyvin säädetty ja teknisesti kohdillaan, niin jotenkin äänet muuttuivat nyt aavistuksen painavammiksi, enkä ole vielä varma onko se hyvä vain huono asia.
Toki tämä testailu vaati paljon muutakin kuten Diracin kanssa säätämistä, ja tuossakin päätin nyt laittaa alapäätä +3db korkeammaksi, joka luonnollisesti vaatii myös vielä testailua ja tunnustelua. Tuo saattaa itse asiassa olla liikaa ja se mikä bassoista tekee nyt liian kovat. Luulen, että tuota pitää vielä säätää uudelleen ja laittaa käyrää hieman alemmaksi. Koko ajan nyt kun Elusivet ovat olleet paikallaan olen puhunut siitä, että ne eivät korostu ihan niin paljon kuin Klipschit vaan antavat enemmän tilaa muille kaiuttimille, tämä fiilis on nyt vaan vahvistunut. Yksi jännä havainto Elusivesta on lisäksi ollut että basson toisto loppuu n.110hz kohdalla todella jyrkästi ja tämän vuoksi tällä hetkellä diracin crosover on säädetty tuonne 110hz kohdille. Hyvä vai huono, en osaa vielä sanoa. Nämä jutut kuitenkin nyt vaativat vielä paljon lisää testailua, ja mielellään myös kunnon 4k leffaa, kuten Fast and the Furious 9 tai uusin Bondi, joka muuten löytyy nyt jo Itunesta, ja levyltä 7.1. Voitte olla varmoja, että molemmat tulevat hyllystä löytymään ennemmin tai myöhemmin.
Leffafriikki 