Projektia projektin perään

Jotenkin näitä ideoita nyt vaan syntyy. Kun kaksi vuotta sitten huone laitettiin uuteen uskoon, päädyin lopulta pitkä harkinnan jälkeen myymään vanhan leffasohvan ja hankkimaan tilalle kaksi kappaletta moottorisänkyjä. Oikeastaan alusta lähtien olen ollut aika pettynyt valintaani. Toisaalta sänkyjen tarkoitus on täyttynyt, eli huonetta on pystynyt käyttämään myös vierashuoneena. Toisaalta leffakäytössä sängyt ovat olleet todella huono valinta. Olen kaivannut kunnon leffatuoleja, mutta rahaa ei niiden hankkimiseen ole ollut. Nyt kuitenkin ajattelin, että mitä jos tekisi vanhoista moottorisängyistä itse uuden uljaat leffatuolit. Tuo projekti on nyt edennyt viikossa paljon ja tuolit ovat nyt jo istuttavassa kunnossa. Viimeistelyä vielä vaatii, ja muutamia asioita pitää vielä ratkaista. Joka tapauksessa tuolit tuntuvat tässä vaiheessa todella hyviltä, onneksi lähdin yrittämään.

JBL 4306:sen myöskin saapuivat vihdoin maanantaina, tai itseasiassa kävin ne itse Fedexiltä noutamassa, sillä toimitus ei löytänyt perille edes maanantaina. Lopulta paketti kuitenkin perillä ja kaikki kunnossa. Kaiuttimet olivat loisto kunnossa ja kuulostivat hyvältä. Todelliseen testiin ne kuitenkin pääsi vasta tänään helatorstaina, jolloin vihdoin aikaa laittaa leffa jälleen pyörimään. Leffaakaan ei tarvinnut paljon miettiä, sillä elokuva Megalodon sattui ilmaantumaan viikon .99 elokuvaksi Itunesiin. Olen leffan nähnyt jo ennenkin, mutta siitäkin huolimatta tai juuri siksi päätin katsoa elokuvan uudelleen. Katson elokuvia hyvin hyvin harvoin uudelleen, mutta äänieffektien ja uusien JBL kaiuttimien testaamiseen tämä oli hyvä valinta. Mutta mutta.. JBL 4306 on aivan varmasti laadukas kaiutin, mutta onko se kuitenkaan se mitä minä etsin? Onko se kuitenkaan se mitä tarvitsen nyt kun keskellä häärää Klipsch 280? Kyllä tällä hetkellä on hyvin vahvasti sellainen fiilis, että JBL:lät saavat jatkaa matkaansa, ja sen jälkeen tilalle saa tulla koko kolmikko Klipschejä.

Meg meni yllättävänkin mukavasti, ja jaksoin keskittyä elokuvaan vaikka se olikin ennestään tuttu. Meg on itseassa yllätävänkin hyvä leffa, vaikka se nyt ei mikään mestariteos olekaan. Ennen kaikkea Shuya Sophia Cai Meiying roolissa oli todella hyvä. Jason Stratham tietysti oma vakuuttava itsensä, mutta toisaalta hänelläkin rooli kuin rooli tuntuu usein hyvin paljon toistavan itseään. Iso osa tämän elokuvan nautintoa tietysti hyvä atmos-raita.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s