Samalla kun huone on ollut rempassa ei luonnollisesti ole tullut myöskään leffoja syötettyä kovalevylle tänä aikana, joten tämäkin leffa tuli sitten pyöräytettyä ihan fyysisen levyn kautta, ja koska tämä siis oli hankittuna jenkeistä, silloin kun WOWHD vielä Suomeen toimitti, niin tällä kertaa mentiin sitten ilman tekstejä. WOWHD:sta tähän väliin sen verran, että he siis lopettivat toimittamisen suureen osaan tai itse asiassa kai koko Eurooppaan johtuen jostain tulli epäselvyyksistä. Harmi, nimittäin itsekin tuolta tullut tilattua tosi paljon kaikkea mielenkiintoista ennen kuin ne ovat Suomeen muuten tulleet, tai ylipäätään leffoja joita Suomesta ei ole saanut. Eli jälleen yksi paikka vähemmän mistä leffoja tilata edullisesti. Itsehän tuolta siis tilasin ainoastaan alennuksessa olleita levyjä, ja kun toimitukset olivat vielä ilmaisia, niin tuo oli todella hyvä paikka tilailla leffoja. Tämän leffan tilasin sieltä siis jo kauan aikaa sitten, ja leffa kiinnosti sen verran paljon, että piti tämä mennä jo leffassakin katsomaan, mutta valitettavasti kun olin katsonut leffan alkamisajan väärin, päädyin sitten katsomaan jotain muuta ja tämä jäi.

Chris Hemsworth on näytttelijä, josta olen aina pitänyt ja niin tälläkin kertaa, herra tekee oikeen hyvän roolin. Halle Berry toimii yleensä myös aina hyvin, mihin tahansa leffaan hän sitten lähteekään. Ihan hirveästi en ole Berryä viime aikoina leffoissa nähnyt mikä näkyy tässäkin hyvin, eli kasvot eivät niin sanotusti ole kuluneet, vaan näyttelijä pääsee tässäkin loistamaan ”omassa” roolissaan. Mark Ruffalo on myös tässä leffassa erittäin hyvä, vaikka ei muuten ehkä ihan niitä omia suosikkeja koskaan ollutkaan. Monica Barbaro tässä kuitenkin mielestäni vetää parhaimman roolin, vaikka nyt ei sinällään itse leffan kannalta kovin merkittävä olekaan. Joka tapauksessa leffa toimii todella hyvin, pientä epäselvyyttä varmasti juoneen tuo tekstityksen puute, etenkin Nick Nolten jokainen puhe jää todella hämärän peittoon, mutta suhteellisen helppoa tätä muuten oli kuulla ja kuunnella. Juoni on haastava ajoittain seurata muutenkin, mutta sehän tästä juuri tekee hyvän leffan, että leffassa todellakin on juoni ja se pitää hyvin otteessaan. Asioita, jotka eivät tämän päivän leffoissa enää ole millään tapaa itsestään selviä.

Sitten päästäänkin siihen tärkeimpään, eli joko uutta huonetta päästiin toden teolla testamaan, ja vastaus on vaalean vihreä. Leffassa on 9.1.6 äänet ja esimerkiksi paljon hyvin pannauksia ja äänet on aseteltu tilaan hineosti. Ei mikään effekti rikas leffa ylipäätään, mutta toisaalta erittäin hyvin toteutettu. Objekteja liikkuu leffassa jatkuvasti ja nyt nämä muutokset todellakin pääsivät jo loistamaan. En tiedä kummalla on suuurempi vaikutus uusilla kaiuttimilla vai Trinnovin uudella päätteellä, mutta joka tapauksessa huone on pohjakohinaltaan vieläkin paljon hiljaisempi kuin lähes äänetön huone aikaisemmin, joka tarkoittaa että kaiuttimista kuuluu todella paljon ihan hiljaisia pieniä yksityiskohtia, ja äänikuva on todellakin tarkka yksityiskohtineen. Leffassa on myös yksi todellinen highlight kohta, joka alleviivasi täydellisesti kaiken sen työn mitä koko kesä on tehty. Yhdessä kohtauksessa helikopteri pyörii ympyrää katossa, ja nyt se ääni ihan oikeasti pyörii katossa ympyrää ympäri kaiutin kaarta. Tuo kohta sai suupielet todella leveään hymyyn, tästä tässä todellakin on kysymys, NYT se katto vihdoin kuulostaa siltä kuin pitääkin ja vihdoin ymmärrän oikeasti mitä kaikki tarkoittavat sillä, että katossakin olevat kaiuttimet pitää olla oikein suunnatut. Myös huoneen avaruus tuo ääneen juuri sitä mitä halusin, tyttäreni on moneen kertaan huoneeseen tullessaan tullessaan todennut, että se tuntuu niin paljon isommalta, ja siltä se tosiaan näyttää ja tuntuu. Lisäksi huone ei näytäyhtään niin tunkkaiselta kuin aikaisemmin, jopa pienetkin värit akustiikkapaneleissa antavat huoneelle todella paljon uutta ulottuvuutta. Loistavia päivityksiä siis edelleen!
