Mulla oli suunnitelma, mutta nyt se suunnitelma pitää laittaa uusiksi. Olin nimittäin ajatellut, että Sisu 2 eli hienolta nimeltään Road to Revenge piti olla tämän blogin 1000 päivitys ja se todellakin olisi tälläisen kunniapaikan ansainnutkin, mutta sitten totesin, että vielä on hieman matkaa tuohon tuhannenteen päivitykseen, eli kyllä tämä leffa nyt pitää päivittää ihan saman tien teille luettavaksi. Sisusta siis tulee tällä erää päivitys numero 992 ja matka jatkuu sitten muiden leffojen parissa kohti tuota juhlapäivää. Ja kun juhlapäivistä puhutaan niin kyllähän tämä päivä menee ehdottomasti sellaisten joukkoon tässä harrastuksessa. Aamulla nimittäin postilaatikkoon, tai no siis postista noudettavaksi tuo hyvin kauan odotettu levy saapui. Muutaman päivän myöhemmin kuin muilla, eli ihan ei tällä kertaa CDON:in tilaus ehtinyt julkaisupäivään, mutta ei anneta sen nyt pilata asiaa. Ja todettakoon kaikille vääräleuoille, olen viime aikoina tilannut tuolta aika paljonkin leffoja ja kaikki on toiminut ihan loistavasti ja lisää on nytkin matkalla.
No joka tapauksessa nyt puhutaan Sisusta, ja siitähän puhetta riittääkin. Lähdetään ensinnäkin liikkeelle siitä, että itselleni tilasin tuon ihan perusversion 4K:sta, jossa mielestäni on kuitenkin nuo kaikista hienoimmat kuoret tuolla keltaisella kuvalla. Kyseessä ei kuitenkinkaan ole ihan mikä tahansa perusjulkaisu, nimittäin kyseessä on Suomen historian ensimmäinen kotimainen (nordic) julkaisu kotimaisesta leffasta koskaan. Joo, muutamia suomileffoja on julkaistu ennenkin ja itsellänikin löytyy mm. Jasper Pääkkösen tähdittämä Omerta 6/12 neljä koona, mutta saksalaisena julkaisuna. Niin, ja tokihan tämän Sisunkin ensimmäisestä leffasta se löytyy, mutta sekin piti sitten tilata ihan jenkeistä asti. Tuon leffan julkaisu muuten oli aikamoinen farssi, siitä voit lukea lisää siitä kertovasta julkaisusta tästä. Onneksi tämän leffan kanssa ei olla toimittu samalla tavalla, ja julkaisu on kaikin puolin erittäin hyvä. Niin, ja tässähän ei ollut vielä kaikki, vaan leffasta on myös julkaistu sellainenkin erikoisuus kuin Äxclusive versio, eli levykauppa X:n ihan oma versio, jossa parilla eurolla olisi saanut lisäksi vielä ihan omat kotimaiset slipcoverit. No, oman leffani tilasin aika kivalla hinnalla, CDON:ista, joten nuo kuoret jäi tällä kertaa muille keräilijöille. Ja keräilystä puheenollen, eihän tämä vielä tähänkään jäänyt, vaan leffasta löytyy myös komea Steelbook neljä koo, joka sitten piti itsellekin laittaa hyllyyn tilaukseen. Tästä tulee ensimmäinen leffa jonka olen 4K:na tilannut kahtena kappaleena ja tuo Steelbook tullee jäämään hyllyyn avamattomaksi, katsotaan sitten aikanaan millaisen arvon nämä Äxclusivet ja Steelbookit tulevatkaan saamaan, vai jäävätkö levyiksi muiden joukkoon.
Itselleni Sisu on kuitenkin jo tässä vaiheessa niin iso juttu, että nämä nyt vaan pitää hyllystä löytyä ja kahden levyn ostaminen ei ollut mikään hyväntekeväisyys juttu, vaikka toki toivon, että mahdollisimman moni tekisi samoin ja samalla osoittaisi, että kotimaisistakin leffoista kannattaa 4K julkaisuja tehdä. Sisu nyt vaan sattuu oleman kansainvälisellä mittarilla kovin leffa jota koskaan on tehty, ja toisessa osassa lyödään vielä lisää bensaa liekkeihin. Kaikki mitä ensimmäisessä osassa oli tehty, on nyt tehty vielä kahdenverroin kovemmin, tämä tarkoittaa niin budjettia kuin näyttelijöitäkin. No, toki pääosassa edelleen on Jorma Tommila ja kukaan muu ei siihen olisi voinut toki edes istua, mutta se että leffassa on mukana myös sen tason näyttelijä kuin Stephen Lang niin kyllähän se kertoo, että mitään ei haluttu jättää sattuman varaan. Tuosta muuten pitää mainita mielenkiintoinen ykstyiskohta, Langin suorituksesta en ollut jostain syystä kovinkaan innostunut vielä teatterissa, mutta kotona jostain syystä tuo rooli nousi aivan uudelle tasolle ja oli loistava. Niin, eikä tätä kisaa nyt lähdetty muutenkaan ihan kahdella hepalla juoksemaan, vaan muukin casti on enemmän kuin onnistunut ja esimerkiksi kaikki nämä venäjän upseerit toimivat aivan loistavasti. Muutenkin se mikä tässä leffassa on ihan ehdottomasti parasta on se, että leffa todellakin on tehty korkealla laadulla ja mistään ei ole tingitty. Yksityiskohdat ovat todella tarkkaan mietittyjä ja kuvauksella ne on myös oikeasti saatu esiin. Aina ei ole tarpeen näyttää ihan kaikkea vaan antaa katsojan itse lukea rivien välistä, tässä ei tarvitse liikaa tulkita, vaan kaikki on hyvinkin selvää.
Ja vaikka kyseessä on hyvin ehkä John Wickiä muistuttava leffa joka varmasti osaltaan vaatii tietynlaisen yleisön, niin ei tämä leffa ihan päätönkään ole, vaikka päättömiä leffassa viliseekin. Tällä siis tarkoitan sitä, että onhan tässä varsin toimiva juonikin, vaikka tämän tyypin elokuvasta onkin kyse. Juoni on lopulta aika erilainen kuin ensimmäisessä, ja vaikka kyseessä jatko-osa onkin, niin aika itsenäinen leffa tämä silti on. Juoni on suoraviivainen, mutta toimii erittäin hyvin. Tätä on helppoa katsoa ja vaikka kesto onkin vain puolitoista tuntia, niin ei millään tavalla myöskään kiireinen. Leffa on siis puristettu loistavaan mittaan ilman, että mitään oleellista olisi tarvinnut jättää poiskaan. Viimeksi leffassa Aatamia jahtasivat natsit, nyt venäläiset, mutta muuten samalla idealla mennään, mitä tahansa vastaan tulee, Aatamia ei kuole. Mainitsin muuten tuossa John Wickin, mutta ei se toki ole ainoa leffa joka tästä tulee mieleen, Rambot, Die Hard leffat ja Mad Maxit ja paljon muutakin löytyy sisään piilotettuna. Ei silti kopioituna, vaan ihan uusiakin juttuja tästä toki löytyy.
Yksi pieni pettymys tähän leffaan liittyen nyt kuitenkin tuli, ja se liittyy nimenomaan kotikatseluun. Nimittäin leffan äänet eivät ole ihan sitä mitä toivoin ja oletin, vaikkakin leffan äänet suurimmalle osalle kotikatselussa kuulostaakin varmasti hyvälle. Peruskatsoja ei tälläisiä asioita edes tiedä, mutta koska nyt itselle näiden asioiden esiintuominen on mahdollista ja niitä haluan nostaa esiin niin ei tehdä tässäkään tapauksessa poikkeusta. Leffassa nimittäin on kyllä Atmos ääniraita, mutta valitettavasti se on vain muotoa 7.1.2 ja ennen kaikkea tuo viimeinen numero on se suurin pettymys. Esimerkiksi kun itseltä löytyy laitteistoa aina 9.1.6 asti, niin olisihan se kiva saada näin massiivisessa leffassa täysillä myös käyttöön. En tiedä kuinka paljon lisää euroja olisi tarvinnut pinoon laittaa, jotta tuo olisi toteutunut ja oliko edes teatteriversiossa näitä, mutta jotenkin sen olisi tämän leffan kruunuksi toivonut. Tämähän myös tarkoittaa siis sitä, että liikkuvia objekteja leffassa ei ole lainkaan, vaan kyseessä on täysin staattinen miksaus. Niin, ja olisihan niitä paikkoja tuota käyttää ollut riittämiin, lentokoneet ja muut olivat kuitenkin aika näyttävästi muuten toteutettu. Muutenkin koko leffan dynamiikka jää hieman laimeaksi ja edes räjähdykset eivät oikein vakuuta. Ei tämä miksaus ole missään mielessä huono, mutta paljon enemmänkin olisi ollut tarjolla.
Onneksi sentään kuvan suhteen on paljonkin hyvää sanottavaa. Jotenkin tuntuu, että Suomessa on ollut viime aikoina tapana, että jos tehdään elokuvaa viiskytluvulta, niin leffan pitäisi jostain syystä myös näyttää kuin sen olisi kuvattu viisikymmentä vuotta sitten. Tässä kuitenkin kuvataan historiaa, joka on tuotu todella näyttävästi tähän päivään. Ei historian kuvauksen tarvitse näyttää vanhalta, vaan vanhan tarinan voi tuoda nykypäivään ja silloin se näyttää juuri näin upealta. Leffa ei todellakaan ole tarkkaa ja kirjasta digitaalista loistoa, vaan film grainia eli kohinaa on tuotu roppakaupalla mukaan. Leffa näyttää elokuvalta, mutta silti se on todella hyvin tehty ja näyttää ladukkaalta. Kuvanlaatu on loistavaa ja kuvaus erittäin onnistunutta. Eikä tietysti voi unohtaa myöskään kaikkea puvustuksesta lavastukseenkaan, kaikki näyttää tässä enemmän kuin hyvältä.
Mitä mieltä siis leffasta ja oliko se parempi kuin ensimmäinen. En ole jatko-osien fani ja siksi ehdottomasti tässäkin liputan ensimmäisen leffan puolesta. Etenkin ensimmäisen leffan se kaikista kovin juttu, eli viimeinen pankkikohtaus on niin hyvä, että ei tästä vaan löydy mitään niin timanttista. Leffa on kuitenkin aivan ehdottomasti oikeutettu, ja ennen kaikkea haluttu tehdä jotain vielä parempaa eikä vaan myydä nimellä toista kopiota. Tämä siis toimii ja on erittäin hyvä leffa, ei ehkä niin hyvä kuin ensimmäinen, johtuen juuri siitä, että ensimmäinen pääsi yllätämään aika puskista, tässä oli enemmän jo sellainen fiilis että tietää mitä tuleman pitää. Toki tässä mennään lupausten mukaan vielä paljon isommin, mutta onko isompi aina parempi, empä tiedä. Joka tapauksessa tämä leffa on jokaiselle suomalaiselle nyt pakko hankinta ja etenkin juuri levyllä ja vielä parempi jos 4K:na. Tätä ei kannata striimata, vaan ostaa muistoksi hyllyyn. Oma valinta sitten on se, millä kuorilla sen haluaa, tyylikkäitä ovat kaikki!
P.S. Juteltiin leffasta myös aika kattavasti Leffahullun kanssa Youtubessa, joten nappaappa sieltä video seurantaan kun saapuu ja samoin ota Leffafriikin kanavat haltuun myös Youtubessa ja Instagram/ Facebook.
leffafriikki.com 