Sisu, ehkä paras koskaan Suomesta kansainvälisille markkinoille tehty leffa koskaan. Niin, tai en oikein edes tiedä, että oliko tätä leffaa alunperin edes mitenkään suunniteltu ulkomaan markkinoita silmällä pitäen, mutta heti kun kävin Sisun katsomassa leffassa, tiesin, että tässä on leffa, joka ottaa isosti tuulta alleen etenkin jenkkien tärkeässä markkinassa. Sisu oli kuitenkin aivan huikea menestys ja siitä on itsellekin tullut monella tapaa tärkeä leffa, vaikka julkaisun kanssa perseiltiin taas oikein urakalla kun 4K-levystä ei löytynyt lainkaan Atmos-raitaa, vaikka sellainen sitten löytyi Blurayltä. Tällä kertaa toivottavasti löytyy, ja olen aika varma siitä, että löytyy, nimittäin vaikka ensimmäistä ei olisi niinkään suunnattu kansainvälisille markkinoille, niin tästä näkyy kilometrien päähän, että tästä on nimenomaan tehty kansainvälisen tason leffa, eikä rahaakaan ole varmasti säästelty.
Niin, eihän tämä nyt budjetiltaan vielä mikään valtava ole, mutta Suomen mittakaavassa 11 miljoonan budjetti on tuplat edelliseen ja tällä summalla saadaan leffasta kuitenkin yksi kotimaisen elokuvan suurimmista budjeteista koskaan. Jorma Tommila jatkaa yksinoikeudella Aatamin roolissa, eikä tuota nyt voisi tietenkään enää kenellekään muulle edes antaa, mutta sen lisäksi tähän leffaan on pahikseksi kiinnitetty kansainvälisen tason huipputekijä, Stephen Lang, jolla taustaa löytyy mm. sellaisista pikku leffoista kuin Avatareista. Sikäli muuten jännä, että vaikka tässä nyt ollaan tekemässä jatko-osaa ja jonkinlaista kostoa, niin vastustajat tässä ovat hieman vaihtuneet, siinä missä ekassa osassa taisteltiin Suomen Lapissa natseja vastaan, nyt ollaan Neuvostoliiton maaperällä taistelemassa naapurimaan sotilaita vastaan. Niin, tai eihän Aatami mitään ole kostamassa tai taistelemassa, Aatami on vaan hakemassa omaa taloaan Karjalasta ja siihen nyt vaan sattuu jotain hyypiöitä hyppimään tielle.
Leffan juoni on muutenkin mielenkiintoinen, että tämä on tavallaan jatkoa edelliseen, mutta ei tästä nyt omasta mielestäni mitään varsinaista jatkofiilistä tule, vaan leffa kyllä toimii ihan loistavasti ihan vaan itsenäisenäkin leffana. Toki Aatami ja leffan teema sinällään on sama, mutta mitä esimerkiksi tulee tuohon tarinaan että Igor Draganov on tappanut Aatamin perheen, niin ekasta leffasta en sitä edes muista, ehkä se siellä mainittiin, mutta ei siis ainakaan itselleni jäänyt mieleen. Ideana kuitenkin ihan hyvä ja toimiva. Muutenhan tässä juoni on jopa yllättävän hyvä, vaikka hyvin paljon sellainen John Wick tyyppinen leffa onkin, jossa vaan koitetaan etsiä uusia tapoja saada tyypit hengiltä. Ja siitä isot propsit, niitä todellakin riittää ja tässä ei varsinaisesti ole tyydytty kopioimaan muita leffoja, vaikka viittauksia varmaan moneenkin leffaan voidaan löytää.
Eikä tätä leffaa muutenkaan voi kyllä millään mielikuvituksen tai ideoiden puutteesta syyttää, vaan päin vastoin, leffa on todella fressi siitäkin huolimatta, että muutamissa kohdissa aletaan jo mennä aika pahasti överin puolelle. Joitain arvioita ehdin ennen omaa hetkeä lukeakin ja kuunnella, niissä nousi esiin kommentteja, että leffa menee jopa komedian puolelle, mutta ei tässä ainakaan tarvitse myötähäpeästä nauraa, vaan leffan uskomattomat jutut menee hyvin läpi. Kokonaisuudessaan päällimmäisenä leffasta muutenkin jää mieleen vain sana laatu, leffa on hyvin tarkkaan harkiten tehty, eikä mitään ole jätetty sattuman varaan. Tämä on kansainvälisen tason toimintaelokuva, joka tulee aivan saletisti menestymään ympäri maailmaa, ja mikä parasta, eipä näitä toimintaleffoja ylipäätään Suomessa liikaa tehdä, ainakaan tällä laadulla.
Leffan kesto on rajattu aika kivasti sellaiseen puoleentoista tuntiin, mikä on erittäin hyvä ja sopiva tälläiselle pläjäykselle. Onneksi leffaa ei ole turhaan pitkitetty lainkaan, tämä toimii parhaiten juuri näin. Kuvanlaatu on leffassa tehty aika rakeiseksi, joka on hyvä ja toimii hyvin. Leffan ajankohtahan on kaukana historiassa, ja tästä olen jossain toisessa arviossa maininnut, että 60-luvun tarinan ei tarvitse näyttää 60-luvun laitteilla tehdyltä, vaan tässä aikaa on kuvattu ajan mukaisesti, tuoden se teknisesti tyylikkäästi tähän päivään. Äänet ovat myös aika mielenkiintoiset. Ei tästä nyt ehkä mitään hirveitä highlight kohtia jäänyt mieleen, mutta bassoa ajetaan saliin aivan riittävästi, räjähdyksiä riittää ja muutaman kerran kyllä ajellaan hienosti kameran päältä tai lennetään yli. Eli eihän tästä mitään epäselvyyttä siitä jää, että kotiin tätä odotetaan kuin rajan yli saapuvaa Aatamia. Eli, nyt sitten se 4K-versio Atmos-äänillä levylle ja äkkiä!
leffafriikki.com 