Näinhän siinä sitten kävi, että en ollut kovinkaan innoissani ostamassa uusinta Jurassic Park leffaa, eli Jurassic World – Rebirth tuotosta, mutta sehän saapuikin sitten SF-Finlandin toimesta arvioitavaksi. Tästä voit käydä lukemassa arvioin siitä kun kävin tämän leffan katsomassa jo leffateatterissa, joten nythän onkin sitten mielenkiintoista nähdä onko ajatukset kotikatselun jälkeen leffasta muuttuneet.

Niin, onko ne? No, lähtökohtaisesti varmasti eivät, en oikein edelleenkään ymmärrä miksi tämä elokuva on edes tehty, paitsi tietysti se rahastus. No, joka tapauksessa onhan tämän leffan aika moni sitten nähnyt, joten kaipa sille sitten kuitenkin on paikkansa ollut. En kuitenkaan ala nyt tässä leffaa uudelleen haukkumaan, vaan keskityn niihin fiiliksiin mitä tämän leffan katselu kotona toi, eikä se nyt ensimäinen kerta olisi kun jokin leffa on toisella katselulla parantunut, etenkin siirryttäessä leffasta kotiin. Niin kävi tälläkin kertaa, mietin jopa itse tämän katselun jälkeen, että olikohan normaalia huonommalla tuulella mennessäni tätä leffaan katsomaan, tai olinko muuten vaan niin kovin ennakkoluuloinen. Älä nyt kuitenkaan luule, että alan tätä leffaa tässä ylistämään, ei ei. Leffassa on edelleen lähtökohtaisesti paljon ongelmia, kuten tuo mainitsemani näyttelijätyö. Tosin, tällä kertaa se ei ärsyttänyt lainkaan niin paljon kuin viimeksi, palaan tähän vielä myöhemmin. Niin, onhan tämä edelleen aika kaukaa haettua, että keskellä New Yorkin ruuhkia kävelee dinoja, mutta sallittakoon se, kun ei niitä dinoja taida missään muuallakaan enää olla. Toinen hyvin oleellinen asia leffassa on edelleen tämä juonen yksinkertaisuus, tai ihan suoraan sanottuna katsojan aliarvioiminen. Nämä kaksi rinnaikkaista tarinaa nyt vaan ei oikein edelleenkään itselleni aukea, vaikka niitä nyt kuinka yritetään sitten loppua kohden rakentaa yhtenäiseksi. Uskon vakaasti, että tästä olisi saanut vielä paljon paremman leffan, jos juonenkuva olisi ollut vain näiden näytteiden ottaminen ja juonen rakentaminen sen ympärille.

Palataan kuitenkin siihen näyttelemiseen vielä, nimittäin leffahan tuli minulle siis tällä kertaa Bluray, joka toki saa myös ajatukset palaamaan vielä siihenkin, että tuleekohan tämä vielä jonain päivänä hankittua myös hyllyyn koristeeksi. No, jos tulee niin sitten joskus kun leffa on hyvässä alennuksessa. Normaalihintaisena tämä ei valitettavasti kuulu hankintalistalle, eikä sitä nyt tarvitse hetkeen muutenkaan kun tämä bluray löytyy. Mutta siihen näyttelemiseen.. Leffa nimittäin oli sen verran bluray laatua, että edes omat laitteet eivät tällä kertaa saaneet sitä ihan 4K-laadulta näyttämään. Se taas ehkä vaikutti siihen, että näytteleminen ei näyttänyt ihan niin modernilta kuin leffassa, eli tavallaan tuo hieman rakeinen kuva ehkä vaikutti hieman siihen, että näytteleminen ei näyttänyt niin kornilta ja töksähtelevältä. Ja taisin siis jo leffassassakäynninkin jälkeen mainita, että tuo huono näytteleminen korostui etenkin alussa, mutta esimerkiksi Scarlet Johansson paransi siitä loppua kohden. Manuel Garcia-Rulfo taasen ei kyllä siitä minkään parantunut, mutta kokonaisuutena parempaa kuin muistin tai leffassa koin. Ai niin, ja leffassa on todella todella upeita maisemia useassakin kohdassa, mutta ne eivät nyt kyllä Bluray-muodossa päässyt millään tavalla oikeuksiinsa. Sikäli siis olisi kyllä tämä vielä nähdä myös 4K-muodossa, että en jaksa millään uskoa, että nuo upeat maisemat olisi tarkoituksella filma grainillä rakeistettu.

Vastaavasti äänissä usein Bluray vs 4K ero ei ole kovinkaan suuri, etenkin jos molemmat ovat samassa formaatissa. Tämähän siis toki oli Atmosta, ja ihan hyvää sellaista. Taisi muuten nuo kaikki alkuperäiset olla DTS:X materiaalia, sitä milloin tuo on muuttunut en kyllä muista. Mutta äänet tässä kyllä toimii, ja jälleen kerran pitää todeta, että vielä paljon paremmin kuin tyhjässä leffateatterissa, jossa vielä sai itse valita ns. parhaan paikan keskeltä salia. Surroundit nousevat tässä paljon suurempaan osaan ja leffassa oikeasti on paljon kuvaa kuultavaa. Tämä näkyy esimerkiksi kohtauksessa, jossa veneellä rantaudutaan dinosaarelle. Tuo on aika siististi toteutettu ja veneen kyljen osumisen seinään todellakin huomaa. Toinen tosi siisti kohtaus joka tästä jäi mieleen on yksi kohta sademetsässä, jossa asioita tapahtuu ns. pään päällä, nämä ovat leffoissa aika harvinaisia, mutta joka kerta todellisia highlighteja.

Eli ei tämä nyt kokonaisuudessaan ollut yhtään hassumpaa katsoa kotona uudelleen ja ehkä aavistuksen paremmin ymmärrän taas niitä jotka tästä tykkää. Tarvitaanko näitä sitten lisää, niin sanoisin, että dinot voisivat nyt oikeasti kuolla sukupuuttoon ja hollywoodinkin olisi aika ryhdistäytyä ja alkaa keksimään jotain ihan uutta.

Sisu, ehkä paras koskaan Suomesta kansainvälisille markkinoille tehty leffa koskaan. Niin, tai en oikein edes tiedä, että oliko tätä leffaa alunperin edes mitenkään suunniteltu ulkomaan markkinoita silmällä pitäen, mutta heti kun kävin Sisun katsomassa leffassa, tiesin, että tässä on leffa, joka ottaa isosti tuulta alleen etenkin jenkkien tärkeässä markkinassa. Sisu oli kuitenkin aivan huikea menestys ja siitä on itsellekin tullut monella tapaa tärkeä leffa, vaikka julkaisun kanssa perseiltiin taas oikein urakalla kun 4K-levystä ei löytynyt lainkaan Atmos-raitaa, vaikka sellainen sitten löytyi Blurayltä. Tällä kertaa toivottavasti löytyy, ja olen aika varma siitä, että löytyy, nimittäin vaikka ensimmäistä ei olisi niinkään suunnattu kansainvälisille markkinoille, niin tästä näkyy kilometrien päähän, että tästä on nimenomaan tehty kansainvälisen tason leffa, eikä rahaakaan ole varmasti säästelty.

Niin, eihän tämä nyt budjetiltaan vielä mikään valtava ole, mutta Suomen mittakaavassa 11 miljoonan budjetti on tuplat edelliseen ja tällä summalla saadaan leffasta kuitenkin yksi kotimaisen elokuvan suurimmista budjeteista koskaan. Jorma Tommila jatkaa yksinoikeudella Aatamin roolissa, eikä tuota nyt voisi tietenkään enää kenellekään muulle edes antaa, mutta sen lisäksi tähän leffaan on pahikseksi kiinnitetty kansainvälisen tason huipputekijä, Stephen Lang, jolla taustaa löytyy mm. sellaisista pikku leffoista kuin Avatareista. Sikäli muuten jännä, että vaikka tässä nyt ollaan tekemässä jatko-osaa ja jonkinlaista kostoa, niin vastustajat tässä ovat hieman vaihtuneet, siinä missä ekassa osassa taisteltiin Suomen Lapissa natseja vastaan, nyt ollaan Neuvostoliiton maaperällä taistelemassa naapurimaan sotilaita vastaan. Niin, tai eihän Aatami mitään ole kostamassa tai taistelemassa, Aatami on vaan hakemassa omaa taloaan Karjalasta ja siihen nyt vaan sattuu jotain hyypiöitä hyppimään tielle.

Leffan juoni on muutenkin mielenkiintoinen, että tämä on tavallaan jatkoa edelliseen, mutta ei tästä nyt omasta mielestäni mitään varsinaista jatkofiilistä tule, vaan leffa kyllä toimii ihan loistavasti ihan vaan itsenäisenäkin leffana. Toki Aatami ja leffan teema sinällään on sama, mutta mitä esimerkiksi tulee tuohon tarinaan että Igor Draganov on tappanut Aatamin perheen, niin ekasta leffasta en sitä edes muista, ehkä se siellä mainittiin, mutta ei siis ainakaan itselleni jäänyt mieleen. Ideana kuitenkin ihan hyvä ja toimiva. Muutenhan tässä juoni on jopa yllättävän hyvä, vaikka hyvin paljon sellainen John Wick tyyppinen leffa onkin, jossa vaan koitetaan etsiä uusia tapoja saada tyypit hengiltä. Ja siitä isot propsit, niitä todellakin riittää ja tässä ei varsinaisesti ole tyydytty kopioimaan muita leffoja, vaikka viittauksia varmaan moneenkin leffaan voidaan löytää.

Eikä tätä leffaa muutenkaan voi kyllä millään mielikuvituksen tai ideoiden puutteesta syyttää, vaan päin vastoin, leffa on todella fressi siitäkin huolimatta, että muutamissa kohdissa aletaan jo mennä aika pahasti överin puolelle. Joitain arvioita ehdin ennen omaa hetkeä lukeakin ja kuunnella, niissä nousi esiin kommentteja, että leffa menee jopa komedian puolelle, mutta ei tässä ainakaan tarvitse myötähäpeästä nauraa, vaan leffan uskomattomat jutut menee hyvin läpi. Kokonaisuudessaan päällimmäisenä leffasta muutenkin jää mieleen vain sana laatu, leffa on hyvin tarkkaan harkiten tehty, eikä mitään ole jätetty sattuman varaan. Tämä on kansainvälisen tason toimintaelokuva, joka tulee aivan saletisti menestymään ympäri maailmaa, ja mikä parasta, eipä näitä toimintaleffoja ylipäätään Suomessa liikaa tehdä, ainakaan tällä laadulla.

Leffan kesto on rajattu aika kivasti sellaiseen puoleentoista tuntiin, mikä on erittäin hyvä ja sopiva tälläiselle pläjäykselle. Onneksi leffaa ei ole turhaan pitkitetty lainkaan, tämä toimii parhaiten juuri näin. Kuvanlaatu on leffassa tehty aika rakeiseksi, joka on hyvä ja toimii hyvin. Leffan ajankohtahan on kaukana historiassa, ja tästä olen jossain toisessa arviossa maininnut, että 60-luvun tarinan ei tarvitse näyttää 60-luvun laitteilla tehdyltä, vaan tässä aikaa on kuvattu ajan mukaisesti, tuoden se teknisesti tyylikkäästi tähän päivään. Äänet ovat myös aika mielenkiintoiset. Ei tästä nyt ehkä mitään hirveitä highlight kohtia jäänyt mieleen, mutta bassoa ajetaan saliin aivan riittävästi, räjähdyksiä riittää ja muutaman kerran kyllä ajellaan hienosti kameran päältä tai lennetään yli. Eli eihän tästä mitään epäselvyyttä siitä jää, että kotiin tätä odotetaan kuin rajan yli saapuvaa Aatamia. Eli, nyt sitten se 4K-versio Atmos-äänillä levylle ja äkkiä!

Nyt kun on ollut kovaa kiirettä, Netflix on jäänyt todella vähällä. Kyse ei kuitenkaan ole vain kiireestä, vaan jotenkin ylipäätään tuo Netflix on ollut jotenkin aika vaisu jo pitkään. Sinällään harmi, että kun sieltä on jotain katsonut, niin ihan hyvää materiaalia sitä on aina tullut vastaan, mutta pitäisi vaan olla enemmän aikaa etsiä, jos tuosta etusivulta ei suoraan löydy mitään mielenkiintoista. Toisaalta toinen ongelma ehkä on ollut se, että se mitä olisi katsonut, olisi ollut enemmänkin myöhäisillan materiaalia, jota taas ei ole jaksanut päivällä katsoa (kun halunnut katsella paremmilla äänillä olevaa materiaalia). Toinen, ei niinkään ongelma taas on ollut se, että fyysisiä levyjä on tullut ostettua paljon enemmän kuin aikaisemmin ja niitä on sitten myös tullut katsottua. Rehellisesti sanottuna, koko Netflixin laittamista katkollekin on tullut paljon mietittyä, mutta koska se on tällä hetkellä ainoa auki olevan striimauspalvelu, niin on saanut vielä olla. Niin, ja onhan sieltä tullut sitten paljon katsottua draamoja ja muuta alle tunnin sarjaa.

Tälläkin kertaa katsottava leffa oli hieman rauhallisempi, eli tällä kertaa päätin katsoa tanskalaista draamaa, nimeltään Rehellinen Elämä. Hyvällä tavalla sanottuna aika erikoinen leffa. Hyvä leffa, mutta hyvin ehkä sellainen ideologisuudesta kertova leffa, johon en oikein saanut mitään kosketuspintaa. En ehkä oikein vaan ymmärtänyt mistä tässä on kyse, jos siis puhutaan tosielämästä. Näitä ihmisiähän siis on, mutta en ole oikein koskaan ymmärtänyt mitä he ihan oikeasti yrittävät tai luulevat saavansa aikaan. Voiko oikeasti kaiken rikkomalla saada jotain positiivista aikaan. Tulee mieleen yksi kotimainen järjestö, en vaan pysty mitenkään ymmärtämään miten tuolla tavalla voisi saada jotain itselleen positiivista aikaan.

Muutenhan leffa on ihan hyvin tehty ja mielenkiintoinen. Juoni johtaa hyvin paikasta ja hetkestä toiseen ja leffaa kuljetetaan kivasti eteenpäin. Roolitukset ovat onnistuneita ja etenkin juuri pääosat ovat kaikki todella hyvin maaliin osuneita roolituksia. On myös hyvin mielenkiintoista katsoa pitkästä aikaa skandinaavista laatua, ei ole ensimmäinen hyvä leffa joka Tanskasta tulee. Yksi hyvin mielenkiintoinen juttu tässä leffassa kuitenkin oli. Leffassa on ns. Atmos äänet, mutta koko leffan aikana yksikään ainut bed layeriä ylempi kanava ei aktivoitunut, joten ei tässä kyllä mitään muuta atmosta ollut kuin nimi ääniraidassa. Ja kyllä, myös Trinnov tunnisti Atmos raidan, eli sellainen tässä teoriassa kyllä oli, vaikka Atmoksesta muuten ei ollut tietoakaan. Aika mielenkiintoista, en ole tälläiseen koskaan ennen törmännyt!

Jälleen ollaan tämän vuoden tärkeinpien leffojen ja tärkeinpien hankintojen äärellä. Onhan se ollut päivän selvää, että F1 tulee saada kotiin katsottavaksi, mutta varmasti ensimmäisenä ajatuksena tämän kohdalla oli, että se pitäisi hankkia sitten myös suoraan Steelbook versiona. No, tällä kertaa Steelbook jäi kuitenkin oman sijasta kaupan hyllyyn, nimittäin tuo tavallinen versio auringonlaskuineen vaan oli niin paljon tyylikkäämmän näköinen. Joten tällä kertaa Future Movie Shopista mukaan tavallinen versio, ja neljä muutakin leffaa, mm. The Sixth Sense, Superman ja Smile 2. Katsottavaa siis riittää jatkossakin.

F1 tuli siis nähtyä tietysti jo leffassakin, tässä juttua siitä. Leffa kiinnosti siinä määrin, että ehdottomasti oli mentävä leffaan katsomaan, vaikka tiesin, että kotonakin tämän varmasti haluan vielä nähdä. No, olihan se ihan selvää leffassa käynninkin jälkeen, että tämä pitää saada, ja toivottavasti mahdollisimman pian. Leffassa on hyvä juoni, vaikka ehkä kuitenkin jotenkin sellainen aika perinteinen. Vielä tälläkään katselulla en ole kovinkaan vakuuttunut siitä, että tästä millään muotoa tulisi Top Gun millään muotoa mieleen, vaikka jotain samoja piirteitä sitten olisikin. Ihan oma laadukas tekele tämä on, ja ennen kaikkea tässä itseäni vakuuttaa se kaikki tekniikka ja osaaminen, mitä tuolla Formula ykkösissä on taustalla. On todella hienoa, että näihin saadaan hieman laajempaa kuvaa kuin mitä televisiossa kisoja katsoen saa, vaikka en nyt voi olla kieltämättä, että yhtään kisaa en ole itse vuosiin enää katsonut.

Äänien osalta leffa on hieno, ja aina kun Hans Zimmerin nimi löytyy tekijöiden joukosta, tietää että jotain hyvää on tulossa. Tässäkin leffassa tavallaan kaikki on enemmän kuin kohdillaan, eikä tavallinen kuluttaja varmasti tule ääniraidan kanssa pettymään. Omalta osaltani leffa jätti silti vielä hieman toivomisen varaa. Leffassa ei objektit liiku lainkaan, vaan ovat vain passiivisia. Katossa ja seinillä kyllä kuuluu hieno 9.1.6 miksaus, mutta ilmeisesti objekteille ei sitten vaan ole tullut mitään tarvetta. Autojen ajelukin on hyvin vakuuttavaa, mutta silti, ei tämä nyt omasta mielestä kyllä esim. Gran Turismolle silti mitenkään vedä vertoja. Eli ehdottomasti nautinnollinen leffa, jonka hyvinkin voi katsoa uudelleen koska vaan. Jatko-osastakin jo puhutaan, itse suoraan sanottuna taas toivoisin, että nautitaan nyt tästä, mutta ei tämä nyt kyllä jatko-osaa välttämättä vaadi.

Lisää suurta herkkua itselleni löytyy jälleen Future Movie Shopista kun lähestulkoon vielä lämmin levy saapui painosta ja päätyi juuri sinne, minne tälläisten leffojen kuuluukiin, eli omaan hyllyyn ja tämä leffa tietysti vielä Steelbook versiona, siitäkin huolimatta, että kumpikaan näistä Steelbookeista ei kyllä mielestäni tällä kertaa ole ihan täysin nappiin osunut, siis ulkonäön puolesta. Joo, ihan kivoja, mutta olisihan noista paljon hienommankin varmasti voinut saada. Mainittakoon muuten, että tämän kanssa samaan aikaan tuli matkaan paljoon muutakin kivaa, kuten F1, Sixth Sense, Smile ja Superman. Kaikki F1 lukuunottamatta vielä odottelee katsojaansa.

Ja sitten siihen leffaan. Leffahan lähtee liikkeelle todella vauhdilla, siis äänien osalta. Kerroin jo kun näin tämän ensimmäiseksi leffassa, että tässä on muutama sellainen kohta, jota ihan todella odotan että pääsisi kuulemaan kotona. Ja heti leffan alussa kun tämä ääni puhuu, on ääni miksattu järjettömän hienosti katsojan ympärille. Leffassa on todella monta sellaista kohtaa, jossa oikeasti hymy vaan vääntyy korviin asti. Hieman tästä eteenpäin, tullaan toiseen hienoon kohtaan, eli siihen kun Tomppa pelastaa Hayley Atwellin näyttelmää Gracea vihulaisen kynsistä, ja antaa näillä pahikisille kyytiä ns. ruudun ulkopuolella. Kohtaus ei ehkä ole aivan niin vakuuttava kuin isossa teatterissa, mutta toimii kyllä kotonakin hienosti.

No, sittenhän leffassa on taas tämä Entiteetti, joka nyt vaan on ihan sairaan hienosti toteutettu, ja tälläinen sitten taas kotona on paljon vielä vakuuttavampi kuin isossa teatterissa, vaikka se sielläkin kuulostaa hienolta. Näitä on leffassa muutamakin kohta ja jokainen ihan sairaan hyvä. Yleisilmeeltäänkin leffan äänet ovat kyllä parasta mitä tällä hetkellä leffoihin on saatavilla. Objektit eivät oli kovinkaan aktiivisia, joka kuvaa toki leffan tapahtumia, ei niitä siis oli sinne väkisin laitettu, mutta kun on niin kyllähän se ääni tässäkin aika kivasti liikkuu. Nykyään myös todella herkästi kritisoidaan basson tasoa siinä vaiheessa kun leffa saapuu leffasta levylle, mutta tässä ei kyllä siitäkään puutteesta ole tietoakaan. Leffassa on bassoa enemmän kuin tarpeeksi ja muutamassa kohdassa se on vielä poikkeuksellisen siististi tehty pieni sysäys, kun taas sukellusvenekohtauksessa sitä onkin pitkän aikaa ja erittäin rintaa kourivasti. Tätä leffaa nyt vaan voisi äänien puolesta katsoa ihan huvikseen vaikka aamusta iltaan, etenkin kun meteliä ei tosiaankaan ole korvia huumaavasti alusta loppuun, vaan juuri siellä missä pitää ja juuri silloin kuin pitää.

Myöskään kuvanlaadusta ei voi moitteita antaa. Leffassa on paljon kontrastia, välillä hyvinkin rakeista ”vanhaa kuvaa” jossa mennään tyylikkäästi muistoihin ja sitten taas kun ruudulla ollaan nykyajassa, on näkymä kirkastakin kirkkaampaa ja tarkkaa. Onhan tässä myös muutamat todella hienot maisemat ja muutkin jutut saatu mukaan, vaikka nyt itselle tuo lopun lentokonekohtaus ei se suurin juttu tässä ole, siitäkään huolimatta, että tietää miten se on tehty. Vakuutttavaa tai ei, niin onhan tässä leffassa nyt aika veitsen terällä sen kuuluisan uskottavuuden kanssa menty, olkoonkin sitten kuin vaan Mahdoton Tehtävä. Lentokone ja sukellusvenekohtaus ovat upeita, mutta etenkin tuo sukellusvene on vaan niin vedetty yli, että ei mitään määrään. Viihdettä tästä ei kuitenkaan puutu, ja kotona tämä on vielä paljon siistimpi kokemus kuin leffassa, josta voit lukea fiilikset tästä!

Pitkä odotus palkittiin tänään kun todella kauan odottamani Accountant 2 ehti viimeinkin katseluun. Tämä oli ihan ehdottomasti leffa joka piti käydä katsomassa myös leffassa, mutta enhän sitä sitten koskaan sinne asti kerennyt. En oikeastaan edes muista miksi en, olihan tämä nyt kuitenkin leffa joka kiinnosti paljon ja ennen kaikkea siis tietysti loistava ensimmäinen leffa lisäsi odotuksia, siitäkin huolimatta, että en näihin jatko-osiin ole enää viime aikoina ollut kovinkaan innoissani. Nooh, vastataan nyt siihen kysymykseen sitten heti, eli olisiko tästäkin leffasta tarvittu jatko-osaa, ei varmasti, mutta olihan tämä nyt silti leffana ihan hyvä sellainen.

Leffan alku oli alkuun hyvin hyvin hämmentävä, enkä oikein tiennyt mitä tästä kaikesta pitäisi oikein edes ajatella. Joo, kyllähän tämän nyt Accounttantiksi tunnisti, ja sanotaanko näin, että se aika väkisin kyllä tehtiin alkuun selväksi. Sen jälkeen kuin leffa sitten pääsi paremmin käyntiin, niin alkoi oikeasti tulemaan esiin asioita, jotka oikeasti avasivat aika paljon lisää taustaa tälle kaikelle. Etenkin tykkäsin paljon siitä mikä tämä puhuva ääni sitten lopulta oli ja ylipäätään se miten tämä kaikki toimii. Niin, ja sitten toisaalta kyllähän tämä taas herätti todella paljon myös pelottavia ajatuksia siitä, miten pahasti älyä voidaan käyttää myös väärin, kun kaikki laitteet jääkaapeista uuneihin on verkossa. Kun joku haluaa näitä asioita käyttää väärin, on uhkat ihan oikeasti aika valtavia, ja kuten tässä, sen jälkeen puhutaan enää vain ihmisten moraalista, joka esimerkiksi sota tilanteessa saattaa kadota ihan kokonaan.

Leffan äänien osalta toki odotin myös paljon, mutta en oikein tiennyt mitä odottaa, eihän tämä nyt lähtökohtaisesti kuitenkaan ihan sellainen toiminta tai muu leffa ole, jossa äänet ovat isoimmassa osassa vaikka toimintaa onkin. Silti, leffa on alusta lähtien hyvin aktiivinen 9.1.6 miksaus, jossa myös objektit ovat hyvinkin aktiivisessa roolissa. Ei leffassa tosiaan ole hirveästi mitään tarvetta erikoisille äänille, mutta kyllähän tämä raita on huolella tehty leffan kuvaa tukemaan. Bassoa on, mutta ei liikaa. Yksi hyvin erilainen bassokohta leffassa oli, eli jotain hieman uutta ja erikoista. Toisaalta leffassa on myös yksi ihan huikea highlight kohta, jossa takaapäin ammutaan kaveri ruokapöytään. Aivan ehdottomasti demo-kohtaus! Muuten sitten äänet ovat kovaa perustasoa läpi koko leffan. Kuvakin toimii hyvin, mutta ei tässä nyt kuvan osalta mistään high lighteista puhuta, vaan sellaista perus tummaa toimintaa täynnä.

Lopputulemana siis olin kyllä aika innoissani tästä ja tykkäsin sitten lopulta jopa yllättävän paljon. Alku ei oikein meinannut lähteä, mutta kun lähti, niin sitten loppua kohden leffa paransi menoaan ja tykkäsin kyllä. Olisiko tätä tarvinnut tehdä, niin ehkä kuitenkin enemmän kuin montaa muuta jatko-osaa, tämä nimittäin oli jatko-osana lopulta aikas kiva. Kannattaa siis katsoa jos ei vielä ole tullut katsottua.

Olipahan viikonloppu, nimittäin hyvin pitkään suunniteltu vierailu saatiin vihdoinkin toteutumaan kun leffamaailman tutut Leffahullu ja Popcorn with Esko tulivat vierailemaan Leffafriikki Cinemassa. Tätä on pitkään mietitty ja suunniteltu, mutta nyt saatiin vihdoin aikataulut sopimaan ja miehet paikanpäälle tutustumaan hieman erilaiseen leffakokemukseen. Päivä kuitenkin avattiin paikallisella ruokakokemuksella, eli suuntasimme Bosgårdin luomutilalle testaamaan paikallista luomulihaa ja kyllähän herroille hyvät pihvit ja hampparit maistuivat. Onhan se täydellä mahalla aina mukavampi leffoja katsella. Sen jälkeen sitten pistettiin hetkeksi kamera laulamaan ja tästä on varmasti tulossa hyvin mielenkiintoista materiaalia jonain päivänä ainakin Leffahullun Youtubeen, onhan se nyt aika spektaakkeli aina kun Hullut ja Friikkit kohtaavat! Ottakaahan siis Leffahullunkin kanavat seurantaan, sieltä tulee jatkuvasti todella hyvää tavaraa leffojen ihmeellisestä maailmasta.

Tämän jälkeen piti sitten toki laittaa myös laitteet päälle ja nauttia kuvan ja äänen ihmeellisestä maailmasta. Ensin testailtiin monenlaista demomateriaalia ja avauksena laitettiin heti kaikki peliin ja pyöräytettiin ruudulle Blade Runneria ja siitä sitten hieman Hans Zimmeriä ja muuta kivaa. Herrat varmasti kommentoivat sitten omissa kanavissaan asiaa enemmän, mutta kyllähän se taisi aika vaikuttava kokemus olla myös näinkin paljon jo muutenkin kokeneille harrastajille. Kaikki kolme oltiin kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että kyllä tämä kokemuksena leffateatterit voittaa heittämällä ja uudetkin treffit on jo suunnitteilla.

Pienen demoilun jälkeen piti sitten kuitenkin päästä vielä itse asiaan, eli kokonaisen leffan katsomiseen. Toiveissa oli leffa, jossa teatterin kuvan ja äänentoisto pääsisi oikeuksiinsa, ja muutamaa leffaa siinä sitten pyöriteltiin. Lopulta kuitenkin päädyttiin sellaiseen klassikkoon kuin Lucy. Lucy on myös yksi niitä leffoja, jotka aina tasaisin väliajoin nousee youtubessa puheisiin, mutta enpä ole tuota leffaa silti uudelleen pitkään aikaan katsonut, enkä kyllä oikein edes muistanut mitä siinä tapahtui ja mistä leffassa oli kyse. Harmi sinänsä, nimittäin tämähän on kyllä todella hyvä leffa, jossa Scarlet Johansson ja Morgan Freeman vetävät todella hyvät roolit. Juoni oli paljon parempi kuin muistinkaan ja kaikin puolin leffa on painettu upeasti puoleentoista tuntiin ilman mitään ylimääräistä tai puuttuvaa.

Toinen asia mitä en todellakaan muistanut on tosiaan se, että tämähän on sekä kuvan että äänen osalta aivan huikea demo-leffa. Leffassa on sitä kaikkea. Siinä on ensinnäkin loistava 9.1.6 ääniraita, jossa kaikkia kanavia oikeasti käytetään, kuitenkaan täyttämättä esimerkiksi kattokaiuttimia millään turhalla, eli ne eivät todellakaan ole koko aikaa aktiivisia, vaan aina kun niitä leffan vuoksi tarvitaan. Leffassa kuuluu hyvin materiaalia niin takaa kuin sivuilta, unohtamatta todella laadukasta dialogia, jota mm. Morgan Freemanilta kuullaan luennolla. Eikä tässä muuten kyllä bassopääkään ketään jätä kylmäksi. Myös objektit ovat hyvin aktiivisesti liikkeellä, joten kyllä tässä vieraat saivat parhaan mahdollisen demon ihan koko leffan mitalla.

Kuvankin osalta leffassa on kaikkea. On hyvinkin kirkkaita värejä, upeita maisemia ja tosiaan noita ns. välivideoita en muistanut lainkaan tässä edes olevan. En myöskään muistanut, että tässähän on tosiaan myös noita Morgan Freemanin luentokuvia, joissa ja mustan ja valkoisen kontrasti tulee upeasti esiin, näitähän siis käytetään useammallakin leffademolla materiaalina Youtubessa. Eli kuvankin osalta leffa oli ehdottomasti demomateriaalia ja tämä leffa on todellakin hyvä pitää mielessä, jos jatkossa tarvetta on huonetta demota. Kaiken kaikkiaan siis ihan loistava iltapäivä ja kiitos vieralle vierailusta.