Superman – Gilda Kulttuurikasarmi

Kesällä sitä ehtii kaikenlaista, ja vaikka kesä onkin nyt ollut normaalia paljon kiireisempi, niin onhan sitä kerennyt leffassakin muutamaan kertaan jo poikkeamaan. Tällä kertaa vuorossa oli itselleni hieman tärkeämpi visiitti, nimittäin olin jonkin aikaa sitten katsomassa Bikeriderssin lehdistönäytöstä juuri avatussa Biorex Kulttuurikasarmissa ja olin enemmän kuin vakuuttunut tuosta uudesta salista, joka Helsingin ydinkeskustaan oli avautunut. Valitettavasti tuo sali ei sitten pitkään pysynyt Biorexin halussa, mutta onneksi sille sentään löytyi jatkaja, joka siis otsikon mukaisesti menee nyt Gilda nimellä. Välillä kun leffassa käy, niin esimerkiksi ääniin saattaa vaikuttaa moni asia, kuten esimerkiksi jos katsoo jotain traileria, jossa bassot on miksattu erityisen kovalle, saattaa syntyä kuva erityisen hyvästä teatterista. Tässä vierailussa tärkeintä olikin selvittää, että oliko tässä Gildan ykkössalissa oikeasti näin loistavat äänet, vai oliko kyse tuolloin vain Bikeriders elokuvan ääniraidasta.

Ja voin kyllä tämän käynnin jälkeen vahvistaa, että tämä Gildan ykkössali nyt vaan on poikkeuksellisen hyvä sali äänentoiston puolesta. Itse en ole edelleenkään kovin suuri näiden valaistujen pöytien fani, vaikka muuten tuolit ja pöydät tässä salissa onkin varsin hyvät, mutta äänentoisto on tässä salissa ihan poikkeuksellisen hyvää. Bassot ovat todella napakat, ja jotenkin tuntuu, että ne iskevät aina oikeasta suunnasta todella tarkasti ja jykevästi, olematta silti tippaakaan kumisevat. Hieman samaa fiilistä kuin omassa huoneessa Waveformingin myötä, basso ei ole vain kovaa painetta, vaan äärimmäisen tarkkaa, eikä ääni jää tilaan pyörimään. Muutenkin tilan tuntu toimii tässä teatterissa poikkeuksellisen hyvin, ja se ongelma joka usein isoissa Atmos saleisssa on, että Atmosten ja takakavien äänit hukkuvat, ei tässä teatterissa kuulu. Jotenkin tuntuu, että myös taka ja Atmos kanavien kaiuttimet ovat tässä salissa astetta laadukkaampia kuin monessa muussa paikassa, tai sitten salissa vaan on jotain muuta mikä äänen tason nostaa normaalia teatteria korkeammalle. Kyllä tämä tämänkin leffan jälkeen tuntuu ehdottomasti olevan yksi parhaista jos ei paras sali Suomessa.

Ennen kuin mennään kuitenkin itse leffaan niin pari sanaa vielä tästä kokemuksesta. Nimittäin täälläkin voisi käydä useamminkin, mutta isoin ongelma on tänne saapuminen. Tällä reissulla kävin pyörähtämässä Future Movie Shopissa, josta mukaan tarttuikin muutamia aika loistavia hankintoja, sekä sitten leffassa. Oikeastaan missään muualla en ehtinyt tai halunnut käydä, koska pelkästään jo tämä neljän tunnin vierailu maksoi 18 euroa pelkästään parkkimaksuina. Tällä kertaa en edes parkkeerannut ihan ytimeen esim parkkihalliin, jota olen aikaisemmin usein käyttänyt, vaan ihan tien viereen. Heinäkuinen arki-iltapäivä ja neljästä tunnista 18 euroa on vaan yksinkeraisesti aivan liikaa, ja tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että pelkästään tuon syyn takia näitä reissuja tulee nykyään tehtyä aika harvoin. Tähän joku voi sanoa, että tule bussilla, no voin sanoa, että ei onnistu, ja tälläkin kertaa matkassa oli kaksi ihmistä, joten bussilla matkustaminen olisi tullut vielä monin verroin kalliimmaksi. Tämä sama valitettavasti päätee myös vierailuihin leffoja myyvissä kivijalkamyymälöissä. Kiva olisi käydä useamminkin, mutta kun ne sijaitsevat kaikki ydin keskustassa ja postikulut ovat monin verroin halvemmat kuin käyminen paikanpäällä, niin silloin käynnit jää tekemättä. Sen jälkeen sitten tutkaillaan mitä leffat maksavat ja kun esim wowhd hinnat ovat usein halvemmat ja tuotteet saa ilman postikuluja, niin sieltä niitä sitten valitettavasti tulee useammin hankittua.

Mutta mennään sitten itse siihen leffaan. Supermanit eivät ole itselleni lainkaan tuttuja, juuri näitä vanhoja hankin pari hyllyyn, mutta nekin ovat vielä katsomatta. En itse asiassa tiedä olenko nähnyt koskaan yhtään Supermania, tai sitten siitä on todella paljon aikaa. Syytäkään tähän en osaa sanoa, ei vaan ole kiinnostanut. Tästä uudesta on kuitenkin sen verran netissä puhuttu positiiviseen sävyyn, että pitihän se sitten käydä itsekin tsekkaamassa. Ja olihan tämä DC:n uusin tekele varsin hyvä ja viihdyttävä. Leffassa pääsi hyvin käsiksi Supermiehen elämään, vaikka ei olisi ollutkaan aikaisempaa kokemusta. David Corenswet sopi rooliinsa enemmän kuin hyviin, ja vaikka itselleni onkin aika tuntematon, vaikka ollut toki esim Twister kakkosessa, niin loistavan roolin veti kyllä tässä Supermiehenä. Corenswet ei kuitenkaan ollut leffan parasta antia pääsosasta huolimatta, vaan kyllä tämän leffan todellinen timantti oli tällä kertaa Lex Lutheria näytellyt Nicholas Hoult. Jostain luin, että häntä olisi kaavailtua kai myös pääosaan, mutta tässä pääpahiksena herra oli kyllä aivan jäätävän hyvä ihan alusta loppuun. Rachel Brosnahan oli Supermiehen tuoreena tyttöystävänä ja työkaverina myös erittäin hyvä, mutta eipä tässä muutenkaan rooleissa jäänyt valitettavaa. Oli todella hyvää viihdettä keskiviikkoiltapäivän ratoksi. Ai niin, ja Krypto-koirahan tässä oli myös aivan huikea!

Juonikin tässä toimii ihan kivasti ja tosiaan tämä menee hyvin ihan omana leffanaan, tietämättä sen enempää, että pitikö tämä edes liittyä mihinkään aikaisempaan. Supermainin pitää pelastaa luonnollisesti maailma pahalta vastustajalta, mutta onhan tässä muutenkin ihan kivoja pienempiäkin juonenkäänteita. Ja mikä ihan kiva sitten lopulta, että vaikka tässä kaikenlaisia supervoimia liikkuukin, niin lopulta jää hyvin sellainen fiilis, että ihmisiä tässä lopulta taistelee hyvää ja pahaa vastaan, sekä sisäisesti että ulkoisesti. Supermankään ei ole täydellinen, mutta kuitenkin lopulta voittaa ihmisten luottamuksen takaisin. En siis suoranaisesti ihmettele että tästä on tykätty, olihan tämä ihan hyvä leffa kaiken kaikkiaan.

Äänet tosiaan myös toimivat hyvin, sekä leffan että teatterin puolesta. Leffassa on paljon hyviä bassokohtia, mutta myös Atmoksena tämä toimii hyvin. Kun teatterissa oli vielä hyvin ääntä erotteleva äänentoisto, niin tässä leffassa monta kertaa heräsi katsomaan, että mitäs sitä oikein tapahtuu selän takana. Myös ruudulla äänet tuli mielestäni paljon tarkemmin sieltä mistä piti, isommissa teattereissa ne tuntuu välillä hieman hukkuvan tilaan. Vaikka tämä ei ole pienikään teatteri, niin silti juuri sopiva. Myös kuvanlaatu oli erittäin hyvä, ja pitää sanoa, että leffaa oli tällä kertaa aika kiva katsoa, ja suurena syynä siihen on uudet lasit. Sain nimittäin juuri ensimmäiset silmälasit, ja niiden vaikutus leffojen katseluun on ollut aika suuri. Jotenkin tuntuu, että juuri tuo etäisyys, jolla ruudut sekä leffahuoneessa, olohuoneessa että leffateatterissa on, on ollut se haastavin näön kannalta ja varmasti selittää paljon sitä, että pääkipuja on ollut tasaisin väliajoin. Nyt silmät eivät leffoja katsellessa rasitu yhtään niin paljon ja kuvanlaatukin on parantunut huimasti. En voi sanoa, että oli halpa päivitys kuvanlaatuun, mutta erittäin suuri kylläkin. Mutta menkäähän leffaan, kyllä tämä kannattaa käydä tsekkaamassa.

Jätä kommentti