Star War saaga sai jälleen jatkoa kun hyppäsin sen toiseen osaan, eli jo valmiiksi hyllystä löytyneeseen The Last Jedi osaan. Leffan siis olen tainnut nähdä jo pariinkin kertaan aikaisemmin, joten mitään uutta ja ihmeellistä ei tähän kertaan kuulunut. Viimeksi pohdin sitä, että voiko leffat ajan ja katselujen myötä parantua, ehkä tosiaan joo, mutta ei tämä silti mitään hurraa huutoja tällä kertaa ansainnut. Tarina jatkuu luonnollisesti siitä mihin edellisessä jäätiin ja muuten sitten tulikin hieman juuri sellainen fiilis, että tarina vaan jatkuu.

Näyttävyydeltään tai ääniltä ei sen kummemmin saada tässä uutta, vaan tekele vaikuttaa hyvinkin samantyyliseltä kuin edeltäjänsä, ja niin toki pitääkin olla kun kyse on saagan jatko-osasta, eikä näiden tekemisen välillä edes ole kovinkaan montaa vuotta. Force Awakens oli siis vuodelta 2015 ja tämä Last Jedi pari vuotta sen jälkeen. Toki esimerkiksi Atmoksen suhteen tässä olisi voinut jotain parin vuoden aikana tapahtua, mutta eipä oikeastaan. Miksaus on edelleen 7.1.4, joten jotain lisääkin olisi voinut hyvin toivoa. Toki on onhan tämäkin erittäin näyttävä ja hyvältä kuulostava leffa joka tapauksessa, vaikka ei nyt muuten nouse ihan niin kovalle tasolle kuin toivoisi. Odotellaan seuraavaa.

Eli tämän tekstin matkassa pääsiäisen viettoon, itse lomailen pohjoisessa, joten täällä nautitaan hetken aikaa leffatonta aikaa. Leffriikki blogi ei kuitenkaan hiljenee ja jos sulla ei ole pääsiäisenä muuta tekemistä niin käy vaikka tsekkaamassa uusimmat kuulumiset YouTuben puolelta, sielläkin videoita jo yli kolme kymmentä. Mutta nyt kaikille hyvää pääsiäistä!