2020-luvulla tehdään paljon loistavia leffoja, mutta aika harvoin leffoissa parasta ovat enää loistavat juonet ja tavallaan sellaiset leffat, jotka todella naulaavat ruudun ääreen, niin että, jos esim. katsot kännykkää välillä, pitää leffa laittaa pauselle, muuten jää jotain heti välistä. Journal 64 leffa menee suoraan Toplistalle, tämä leffa nimittäin täyttää suoraan tämän ehdon, ja tästä leffasta piti todellakin saada jokainen vinkki ja käänne talteen. Leffasta en sen kummemmin tiennyt mitään ennen kuin aloitin katsomaan, mutta leffan aikana selvisi, että kyseessä Tanskalainen leffa, joka itse asiassa perustuu Tanskalaiseen historiaan kaikkine kauhuineen.
Leffa alkaa hyvin mielenkiintoisella murhatapauksella, josta sitten lähdetään avaamaan tapahtumia, jotka johtavat vuosien päähän historiassa. Leffa on itse asiassa aika jännästi tehty, sillä heti alkuun ei edes ymmärrä, että ollaan itse asiassa historiassa, eikä varsinaisesti siis leffan nykyajassa. Nopeasti kuitenkin asiat alkavat aukeamaan ja myös murhan mysteeri kaiken takana. Leffassa kuitenkin liikutaan kaiken aikaa todella hienosti ja sujuvasti menneiden muistojen ja nykyisyyden välillä koko ajan avaten pikkaisen lisää tapahtumia ja niiden seurauksia. Käsittämättömäksi leffan tekee se, että vaikka tapahtumia on paljon tapahtunut historiassa, niin silti leffan lopussa vihjataan, että tapahtumat saattavat olla jatkuneet vielä tähänkin päivään asti.
Leffassa toimii kaikki muutenkin erittäin hyvin. Näyttelijätyö on erittäin hyvin reilassa ja Fares Fares on tässäkin erinomainen. Muutenkin roolit tuntuvat erittäin luontevilta ja sopivilta. En toki tiedä miten he kohtaavat todellisiin henkilöihin vai kohtaavatko lainkaan, mutta uskottavalta vaikuttaa. Äänet on perus 5.1 materiaalia, mutta silti tässä 2018 vuoden leffassa ei äänissäkään ole mitään valittamista. Kaiken kaikkiaan siis loistava leffa, suosittelen ehdottomasti katsomaan.
leffafriikki.com 