Ford vs Ferrari, tai suomalaisittain Le Mans, yksi parhaista leffoista joita olen nähnyt, tai niin ainakin muistelin. Tämän katsomisesta on nimittäin jo jonkin aikaa, mutta mielessä leffa on kyllä ollut jo pitkään. Leffa sai aikanaan Oscarin äänistään, eikä suotta. Tämä on aivan kiistatta ollut yksi parhaista Atmos-leffoista mitä olen nähnyt, mutta edellisen kerran jälkeen on tapahtunut paljon. Ensinnäkin huone on uusiutunut todella paljon, eikä vähiten sen vuoksi, että Arcam on sen jälkeen vaihtunut Trinnoviin. Tästä syystä leffan uudelleen katsominen on tullut nyt todella ajankohtaiseksi, se on vaan odottanut sopivaa hetkeä tullakseen. Eikä tämäkään ole ainoa syy, nimittäin leffa sai aika varteenotettavan kilpailijan, nimittäin Gran Turismon.
Pikkaisen liikkuvia osia vielä tähänkin leffa-hetkeen, eli olin siis aikaisemmin testaillut noiden takasurroundien suuntausta ja aivan täysin kohdillaan kalibroinnit ei tätä leffaa varten olleet. Mutta toisaalta, nyt ideana nimenomaan oli testata surroundien toimivuutta korvilla, joten parempaa leffaa ei taida tähän tarkoitukseen montaa olla. Leffan ensimmäisen muutaman minuutin olen katsellut jo moneen kertaa demona, ja kyllähän se nyt kuulosti taas ihan sairaan hyvältä. Olen myös tähän asti erittäin tyytyväinen muutoksiin, surroundeissa, ääni on selkeästi takana parantanut, ja se mitä olen aikaisemmin ehkä ajatellut huonoina ääninä takana (leffassa) tai sitten liian hiljaisina surroundeina parani nyt kerta heitolla. Pieniä asioita, mutta pala palata aina voi hieman parantaa kun oppii uutta.
Mitenkäs sitten se leffa? No ensinnäkin äänten osalta edelleen todella jäätävän hyvä, mutta kyllä edelleen tämänkin kuuntelu kerran jälkeen olen nyt sitä mieltä, että kukkulan kuningas on vaihtunut ja Gran Turismo on ottanut Racing-leffojen tittelin varmoin ottein haltuun. Gran Turismo on vaan kaikin puolin tämän leffan tasolla, tai paljon edellä. Okei, toisessa leffassa hieman eri aikakausi ja sille aikakaudelle varmasti autot kuulostavat täydelliseltä, mutta Gran Turismossa autot ja äänet viedään aivan uudelle vuosituhannelle, kirjaimellisesti. Äänet tässä ovat loistavat, mutta Gran Turismossa tilaääni on vakuuttavampi, autojen äänet murisevat paremmin ja muutenkin kaikki toimii. Atmosta ja tilaa tässä käytetään edelleen upeasti ja onhan se ero vanhaan iso, ei ehkä kuitenkaan ihan niin suuri kuin odotin, tai sanotaan näin, että odotin tämän ehkä pystyvän Trinnovilla haastamaan Gran Turismoa paremmin, mutta ei tällä kertaa.
Itse leffanakin tämä edelleen toimii loistavasti, enkä ollut yhtään väärin tätäkään muistanut. Tää on edelleen varmasti yksi suosikkileffojani, ja vaikka ehkä ihan kokonaan en tätä nyt ainakaan hetkeen tule katsomaan niin aivan varmasti taas jossain välissä ja jos joku muu taas ehdottaisin, niin mukana olisin varmasti. Matt Damon on loistava, mutta samoin on Christian Bale ja John Bernthal. Silti, leffan ehdoton timantti ainakin näin toisella katsomiskerralla on Henry Ford kakkosta esittävä Tracy Letts. Letts on hauska, epätoivoinen, rohkea, päättäväinen, nössö ja aivan kaikkea siltä väliltä. Kuitenkin, leffa herättää suuria tunteita ja loppuratkaisukaan ei jätä julmuudessaan ketään kylmäksi. Loistava leffa tälläkin kertaa!
Olin muuten viime viikolla hieman kipeänä ja käytin sitten saikkupäivän huolella hyväksi, nimittäin Game of Thrones ykköskausi onkin sitten jo katsottuna. Mietin mistä ihmeestä etsin tälläiseen koskaan aikaa ja kiinnostaako edes, no, kiinnosti ja nopeastihan se sitten taas meni. Kuvan ja äänen laatu on jotain aivan toista maata kuin oli aikoinaan HBO:lta striimattuna, mutta muuten kyllä kokemus aika sama, hieman hidas alku, mutta kun vauhtiin pääsi nii nopeasti ne piti katsoa. Tälläkin kertaa hieman katkera Ned Starkin kohtalosta, mutta jossain välissä sitten jatkuu taas tämänkin katselu. Viikonlopulle on nyt kuitenkin tiedossa jotain ihan muuta, katsokaahan instasta mitä!
leffafriikki.com 