Alkuun heti pahoittelut tähän niille kaikille jotka Instan puolella huomasivat pahan mokani, eli tässä leffassa tosiaan ei esiinny yhtään sutta, vaan pesukarhu, ja se on kyllä itselleni ollut näissä kahdessa ensimmäisessä osassa ehdottomasti näiden leffojen parasta antia. En oikein tiedä miksi nyt vaan en saa näistä leffoista lainkaan kiinni, ja ehkä se, ettei erota pesukarhua sudesta kertoo paljon siitä kuinka paljon nämä kaksi leffaa oikeasti on kiinnostanut.
Näissä varmasti on jonkinlainen juoni, mutta kun ei vaan jaksa keskittyä, tai leffa ei saa keskittymään niin hyvin, että siinä pysyisi kiinni tai että siitä saisi jotain syvempää aikaiseksi. Tällä kertaa katselin leffaa huomattavasti keskittyneemmin koska oikeasti halusin yrittää, mutta siltikään lähtenyt. Etenkin sellainen pieni yksityiskohta joka etenkin juuri näissä kahdessa leffassa on tullut esiin on itselleni aivan täysin epäonnistunut musiikki, joka tulee muutamissa toimintakohtauksissa. Ei se, että toimintakohtauksessa tulee musiikkia, sehän on ihan normaalia, mutta se, että se musiikki ei sovi siihen tilanteeseen tippaakaan, hieman kuin olisit kirkossa rukoilemassa ja joku täräyttää eetteriin yhtäkkiä käärijää. Siinä vaan tipahtaa täysin tunnelmasta ja palaa todellisuuteen, elokuva katkeaa ja fiilis häviää. Tämä on ollut molemmissa leffoissa todella häiritsevää. Sama juttu nämä tanssikohtaukset, kai niillä on jotain tekemistä leffan kanssa, en vaan tiedä mitä.
Mutta mitä sitten tulee muuten ääniin, niin tässä oli Atmos-raita ja huomattavasti paremmat äänet kuin ensimmäisessä. Tässä oli oikeasti jopa muutamia kohtia, jossa katsoin vahingossa ovelle kun luulin jonkun tulevan, aika vakuuttavia kohtia etenkin juuri surround ja atmos osastolla. Oli myös muutamia todella hienoja kohtia, joissa objektit liikkuivat katossa ihan älyttömän hienosti. Yleisesti ottaen siis todella hyvä raita kun asioita jäi mieleen ja toki subbareitakin tässä oli kyllä mukana sen verran paljon, että piti oikein kääntää buttkickereitä alussa hieman hiljaisemmalle.
Lampun päivityksen jälkeen myös kuvassa oli taas selvää parannusta, kuva oli kirkkaampi ja sitä kautta myös syvyysvaikutelma oli paljon parempi. Tässäkään ei ollut Dolby Visionia vielä, joten ihan parhaimpaan ei vielä kuitenkaan päästy, sitä jään edelleen odottamaan. En mä nyt voi väittää että kuvassa mitään aivan järkyttävää parannusta enää oli tai voiko edes olla, mutta oleellisin ehkä on tämä. Jos lamppu olisi maksanut 400, olisin sanonut että ei kannattanut, 90 hinnalla sanon, että oli todella hyvä päivitys. Sellaista muuten olen vielä miettinyt, että löytyisiköhän Eurokankaasta vielä hieman harmaanpaa versiota tuosta täysin samasta kankaasta, saisikohan sillä vielä aavistuksen ruuvattua kuvaa paremmaksi. Ei siis tarvitse, mutta taas sama juttu, jos parempi kuvanlaatu maksaa 30 euroa lisää, niin onhan se kokeilemisen arvoinen. Toisaalta, tykkään kyllä valkoisesta kankaasta kun siinä ei kuvaa ole, onhan kyseessä valkokangas.:)
Loppuun vielä ihan lyhyesti tässä vaiheessa muutama sana prossusta. Perjantaina oltiin todella lähellä sellaista tilannetta, joka olisi voinut olla tämän blogin historiassa suurin pettymys koskaan, ja joka olisi pahimmassa tapauksessa ehkä saattanut saada blogin jopa tauolle tai loppumaan kokonaan. Kuten tiedätte, olen tuota prossun saapumista nyt odottanut toukokuusta lähtien kuin kuuta nousevaa. Olen tehnyt valtavasti hankintoja, parannellut huonetta, ja valmistellut aivan kaiken valmiiksi. Laitteen toimittaja on Mareksound, ehkä korkeimman profiilin toimija mitä Suomesta löytyy. Olin Mareksoundiin jälleen yhteydessä perjantaina. Nyt matkan varrelle oli kuitenkin ilmaantunut paljon mustia pilviä, jotka nyt ei varsinaisesti johtunut kenestäkään, enemmänkin huonoa onnea, paljon väärinkäsityksiä, huonoa kommunikointia jne. Avaamatta nyt tässä vaiheessa tilannetta yhtään sen enempää, totean kuitenkin seuraavaa. Niin elämässä kuin bisneksessä tulee eteen päiviä, jolloin kaikki ei vaan mene putkeen. Joku kärähtää dopingista, toinen jää kiinni pettämisestä ja kolmas politiikassa kärähtää pahasti valheesta. Things happen niin sanotusti ja sillä mitä tapahtuu tai menee pieleen ei loppupeleissä ole mitään merkitystä. Vastaavasti se millä on kaikki merkitys on se mitä tapahtuu sen jälkeen. Joku lähtee selittelemään, toinen valehtelee lisää ja tilanne vaan eskaloituu pahemmaksi ja pahemmaksi.
Toinen tapa on ottaa luuri kauniiseen käteen, soittaa asianosaisille, kertoa rehellisesti mitä on tapahtunut, myöntää virheet puolin ja toisin, keskustella asiat halki poikki ja pinoon jatkaa eteenpäin. En ole ehkä koskaan tavannut näin suoraselkäistä kaveria, kuin firman omistaja, joka soitti minulle henkilökohtaisesti, käytiin erittäin erittäin suorat ja syvälliset keskustelut monestakin asiasta, parannettiin maailmaa ja puhdistettiin ilmaa ihan huolella. Mareksound hoisi lopulta tämän asian niin tyylikkäästi kuin kukaan sitä voisi ikinä tehdä ja vuosien yhteistyö jatkuu toivottavasti parempana kuin koskaan. Näin ne asiat vaan kuuluu hoitaa, ja voin hyvin lämpimästi suositella Mareksoundia kaikille, jotka hankintoja ovat tekemässä, oli kyse sitten kotiteatterista, kaksikanavaisesta äänestä tai mihin tahansa aiheeseen liittyvästä. Ai niin, ja kohtahan heille on avautumassa myös uusi myymälä Helsingin Munkkiniemeen, ja huhujen mukaan siellä tulee olemaan aikamoinen referenssi kotiteatterihuone.
Prossu siis jatkaa matkaansa, ja pitäisi nyt vihdoin olla perillä ensi viikon aikana. Mistä Prossusta on sitten lopulta kyse selviää hieman myöhemmin, jos sitä ette nyt vielä Instan vihjailujen perusteella ole saanut selville. Olisikohan se 600. päivitys siis sittenkin uusi prossu ja ekana leffana John Wick 4?
leffafriikki.com 