Olen ollut aika skeptinen näihin Sonic the Hedgehog leffoihin ja ylipäätään aika paljon näihin kaikkiin uusiin Lego, Mario ym leffoihin, mutta nyt pääsi kyllä Hedgehog yllättämään iloisesti. Oli sinällään siis kyllä jo tiedossa, että näissä varmasti on ihan kivat äänet ja näin, mutta se, että leffa oikeasti oli vielä todella hyvä ja kivaa katseltavaa muutenkin yllätti iloisesti.
Odotin siis ehkä leffalta hieman enemmän sitä, että siinä ei varsinaisesti olisi mitään järkeä, ja että leffat olisivat hyvin väkinäisesti tehtyjä, tavallaan niin kuin sellaista vanhalla nimellä ratsastamista kun ei nyt oikein mitään uuttakaan olla keksitty. Mutta kaikkea muuta. Sonic oli ensinnäkin aivan loistavasti rakennettu, sympaattinen, hauska ja todella roolissaan uskottava roolissaan. Tykkään ylipäätään paljon näistä ns. uuden sukupolven animaatioista, jossa ihmiset on ihmisiä ja siihen sitten tuodaan näitä muita hahmoja, Hedgedog, Pinoccio ja niin edelleen. Tässäkin vaikka Sonic tietysti oli pääosassa, niin kyllähän tässä muutkin näyttelijät olivat todella hyviä. ja etenkin se tärkein, uskottavia. James Marsden on todella todella hyvä, ja vaikka aika on ehkä jo hieman ajanut Jim Carreyn ohi, niin kyllähän hänkin tässä toimii ihan hyvin.
Äänien puolesta leffa sitten olikin juuri sitä mitä olinkin odottanut. Hedgehogin pyrähtelyt suuntaan jos toiseenkin viuhuvat kaiuttimissa, välillä ehkä jopa niin, että korvat ei ihan pysy mukana, mutta kyllähän tämän leffan äänimaailma on aika siisti. Muutakin kivaa löytyy, niin tiloja, kuin effektejä. Äänet tuli tällä kertaa HTPC:ltä ja Kodilta, ensimmäistä kertaa siis piti olla UHD-tason ääntä ja kuvaa ilman itse levyä. Hyvältä äänet kyllä kuulostikin, kuvan kanssa varmasti vielä on paljon jumppaamista, mutta onhan sekin parantunut jo paljon siitä mistä MadVR:n kanssa lähdettiin. Muutenkin tuon laitteiston kanssa on nyt painittu aika intensiivisesti muutama päivä ja aina kun yhden jutun saa toimimaan, toinen ongelma ilmestyy kulman takaa. Ylipäätään en ole juurikaan ollut windowssin kanssa tekemisissä useaan vuoteen työkoneita lukuunottamatta, joten kaiken aikaa tässä joutuu taas oppimaan uutta ja miettimään, mistä ihmeestä tuokin ongelma taas mahtaa johtua. Kivaa kuitenkin on se, että sen verran tehokas kone tuli rakennettua, että siitä ei minkään asian pitäisi jäädä kiinni.
Tänä aamuna sain vihdoin nyt rautatasolla kaiken aika lailla kuitenkin toimimaan (kunnes ilmenee taas seuraava yllättävä ongelma). Eli nyt toimii kuva ja äänet koneelta ja vastaavasti AppleTV ja Panasonic videoprosessorin kautta. Eli nyt vaan sormet ristiin, ettei mitään uutta ilmene ja kaikki jatkaa toimimista. Myös huoneen nurkkia on nyt fiksailtu urakalla, ja senkin puolesta kaikki alkaa huoneessa olla tällä erää valmista siihen, että voi vaan saapua paikalle, ja laittaa leffan pyörimään. Viimeisenä pitää vielä päivittää uudet systeemit Harmonyyn, mutta sen luulisi nyt suht sujuvasti menevän, siitä kuitenkin sen verran jo kokemusta.
Ai niin, ja seuraavaksi odotan kyllä sitten todella paljon sen kakkososan näkemistä, joka myös koneelta jo löytyy!
leffafriikki.com 