Luin useammasta paikasta hieman ennakkofiiliksiä uudesta Top Gun leffasta ja aika monessa niistä mainittiin, että olisi hyvä katsoa tuo ensimmäinen osa pohjalle, joten tein sitten työtä käskettyä ja katselin tuon kotona uudelleen. Leffaan pitäisi mennä huomenna, joten siitä sitten lisää fiiliksiä tulossa huomenna. Mutta joka tapauksessa tämä tuli nyt katsottua uudelleen, hirveän kauaahan siitä viime kerrasta ei ole, ja sekin päivitys täältä blogista kyllä löytyy. Vaikka leffa ja juoni on tuttu, niin pitää tunnustaa että ihan hyvä oli tuli katsottua, onhan nyt sitten hyvässä muistissa huomenna.
No, eipä sitten mennyt ihan nappiin tämä leffan katselu tänään. Laitoin ensin leffan pyörimään ja ihmettelin hieman, että kovin oudolta kuulostaa äänet. Sitten kun asiaan tarkastelin hieman tarkemmin, totesin, että atmoshan ei ole lainkaan päällä, eli vahvistimen asetuksista päällä Neural:x, joka ei luonnollisesti ole hyvä valinta jos leffassa on Atmos äänet jo itsessään. Eli Atmos päälle ja kaikki hyvin, vai oliko sittenkään. Jotenkin leffa edelleen vaikutti aavistuksen vaisulta, mutta empä sitä sitten sen enempää jaksanut miettiä, kunnes totesin leffan jälkeen ottaessani levyä asemasta, että eihän mulla edes ollut UHD-levy sisällä, vaan ainoastaan bluray. Eipä siinä, ihan hyvältä leffa silti näytti ja kuulosti, joka isolta osalta on tuon Panasonicin ansiota, joka skaalaa blueray materiaalikin todella näyttävästi. Vähän tekis siis mieli katsoa huomenna vielä uudestaan, mutta antaa olla.
Leffahan on ihan loistava, mutta vielä paljon korkeammalle nousee leffan musical score, joka on pelkkää timanttia alusta loppuun. Tämä vaan jotenkin on aina sellainen leffa, joka saa todella hyvälle mielelle, eikä leffaan todellakaan kaipaa mitään muuta tai lisää. Sanomattakin on selvää, että huomista leffaa odottaa todella todella paljon!
Ai niin, ja leffasohvakin on osittain valmis, hieman vaatii vielä viilaamista, mutta kivalta se nyt jo näyttää.
Leffafriikki 