Eipä tarvinnut tänään taas kauaa katsottavaa etsiä kun viime visiitistä Netflixiin on sen verran kauan aikaa. Taitaa muuten tulla tällä hetkellä tuo Netflix aika kalliiksi kun sitä ei tuon enempää tule katsottua. Joka tapauksessa taisi olla toinen tai kolmas leffa joka vastaan tuli ja nimeltään se oli I am all Girls. Vasta leffan alettua selvisi, että kyseessä on tositapahtumiin perustuva elokuva, mutta siitäkin huolimatta jo leffan traileri näytti sen verran mielenkiintoiselta, että valinta oli kyllä heti aivan selvä.
Aihe oli tällä kertaa aika rankka, mutta kyllähän tositarina oli taas tosi tarina. Voisi tämänkin leffan jälkeen todeta, että kylläpä oli hyvin käsikirjoitettu leffa, mutta elämän todellisuus vaan on usein täynnä uskomattomia tarinoita. Leffa siis kertoo pedofiliasta ja ihmiskaupasta sen karuimmassa todellisuudessa. Leffa on raaka ja rankka, toisaalta myös hyvin tunteita herättävä ja surullinen. Me täällä usein elämämme niin iloisissa ja positiivissa ympyröissä, että sitä ei edes tajua mitä kaikkea pahaa maailma pitää sisällään. Tämä leffa kaikessa karuudessaan taas erittäin hyvä todiste siitä.
Mitä tulee leffan ääniin niin mitä sellaista varsinaista ihmeellistä leffassa ei ollut, mutta yleisesti ei voi edelleen kuin ihmetellä mitä on viimeisen Arcamin ja Dirac Liven päivityksen jälkeen tapahtunut. Äänet ovat niin selkeä, kirkkaat ja jotenkin koko ympäristö vaikuttaa paljon avarammalta ja paremmalta. Bassot ovat silti hyvin paikallaan, mutta etenkin keskikanava toimii nyt jotenkin aivan eri tasolla. Toisaalta kyse voi hieman myös olla siitä, että korvat eivät ole niin väsyneet katseluun, kun katselua ei ole tullut niin paljon. Joka tapauksessa pirun hyvältä kuulostaa!
Leffafriikki 