Tänään sain yllättävän kutsun kesken päivän katsomaan Disney Plus palveluun tullutta uutta Soul – Sielun Syövereissä nimistä leffaa. Itse en ollut kyseisestä leffasta ennen kuullutkaan, mutta vaimon esittelyn mukaan parhaaksi Pixarin koskaan tekemäksi leffaksi sitä on kutsuttu, joten odotukset sikäli aika korkealla. Päätin kuitenkin katsoa ensin trailerin ja vasta sen jälkeen hypätä mukaan leffaa katsomaan.
Leffa olikin varsin pirteä ilmestys ja oikeastaan erittäin positiivinen ylläty sikäli, että itselle tuosta Disney Plus palvelusta jäänyt hieman sellainen fiilis, että sieltä löytyy paljon vanhoja leffoja, mutta uusia tullut aika niukasti. Nyt siis Pixarilta tullut aivan uusi leffa ja jollain tapaa valaa uskoa, siihen, että tämäkin palvelu omissa kirjoissa alkaisi nousta korkeammalle lentoon. Rehellisyyden nimissä, kyseisessä palvelussa ei ole hetkeen tullut leffoja edes etsittyä.
Leffa itsessään oli varsin hyvä, mutta jotenkin aavistuksen korkealentoinen ja yllättävä näihin animaatioihin suhteutettuna. Yleensä nämä ovat jotenkin hyvinkin simppeleitä, usein jopa siis aivan liiankin. Soul löytää kuitenkin jotain hieman syvällisempää ja kirjaimellisesti useammassa kerroksessa liikkuvaa tarinaa. Muutaman kerran tuli hieman sellainen fiilis, että animaatiokin on ottanut askeleen kohti vaihtoehtoista todellisuutta.
Joka tapauksessa leffa oli aika hieno ja äänetkin olivat ihan mukiin menevät. Tällä kertaa tosin oma paikka ei ollu keskellä huonetta, joka aina vaatii veronsa. Siitäkin huolimatta kuitenkin leffan tilamiksaukset olivat ajoittain erittäin laadukkaita, ja dynaamisuuttakin varmasti olisi löytynyt jos äänet olisivat olleet ns. normaalilla kovuudella. Näinhän harvoin on kun leffoja tulee katsottu muun perheen kanssa. Musiikit leffassa olivat varsin kivoja kuunnella ja muutenkin leffa sai aika kivalle tuulelle. Parempaakin olisi voinut olla tarjolla, mutta äänet ilmeisesti olivat miksattu vain 5.1 tasoon. Hyvä leffailtapäivä siis kaiken kaikkiaan.
Leffafriikki 