Hups, tulipahan taas eilen unohdettu kirjoittaa, joten korjataanpa tuo asia nyt. Eli eilen tuli Netflixistä katsottua sellainen uutuus-leffa kuin Hillbilly Elegy. Ja kylläpä muuten lopulta osoittautuikin aika hyväksi leffaksi. Leffassa huonosta perheestä huonoilla korteilla lähtenyt nuorimies yrittää rakentaa omaa elämäänsä lapsuuden haamujen kummitellessa oven takana. Kyseessä on yllätys yllätys tositarinaan perustuva elokuva ja erittäin hyvin tehty sellainen.
Elokuva on hurjan ajankohtainen ja kertoo paljon siitä miten huonoista kotioloista on niin monen ponnistettava. Valitettavasti monella ei ole sitä mummoa, joka sieltä suosta nostaa ylös ja ojentaa oikeaan suuntaa. Leffassa on todella todella paljon hyvää asiaa, toisaalta surullista, mutta toisaalta niin koskettavaa ja toivoa antavaa. Valitettavasti aika monella nykypäivän nuorellakin vastaus toiminnalle koulussa löytyy kotoa.
Leffa herättää todella paljon ajatuksia. Toisaalta saa jotenkin surulliseksi J.D.:n puolesta toisaalta todella iloiseksi. On erittäin hienoa, että nuori pystyy tuollaisista lähtökohdista hyppäämään pois, mutta toisaalta myös aika surullista, kuin pitkäaikaiset haavat ja vastuun omat vanhemmat voivat aiheuttaa. Leffa saa myös miettimään paljon mikä on tapa, jolla J.D. pitäisi toimia, mielestäni hän kuitenkin lopussa toimii täysin oikein, ja on myös loppu teksteistä todella hienoa huomata kuinka nuo päätökset lopulta kantavat hedelmää monellakin kantilla.
Erittäin hieno leffa ja hienoa, että tästä tarinasta ollaan tehty elokuva. Aihe on varmasti monelle arka, eikä ylipäätään perhe-asioista, etenkin kun niihin liittyy huumeita, ole aina helppoa puhua. Tarina on todella realistinen, ja se on varmasti osa syy miksi tarina on niin uskottava ja koskettava. Kannattaa katsoa.
Leffafriikki 