The Man from U.N.C.L.E leffa on vuodelta 2015 ja on siis yksi niitä ensimmäisiä leffoja, joissa on kotona päässyt testaamaan Atmos ääniä. Itselleni tämä tuli aikoinaan hankinttua juuri tuohon tarkoitukseen ja tuon asian vuoksi, aikaan, jolloin siis tuli hankittua ihan kaikki Atmos-leffat, jotka halvalla sai. Leffaa en tuntenut silloin etukäteen, nyt tunsin. Tiesin, että leffa oli varsin hyvä, mutta en siitä kyllä yhtään sen enempää muistanut. Leffassa seikkailee kaksi herrasmies-agenttia, ja paljon muuta taustajoukkoa. Juonesta tekee mielenkiintoisen ja aikaan sopivan (leffan aikaan) Saksalaisten, Venäläisten ja Jenkkien keskenäinen taistelu ja kusetus kaiken toiminnan taustalla. Leffassa on muutamia äärettömän hauskoja kohtauksia, kuten lentokone kohtaus, molemmat agentit saavat ohjeita omiltaan. Leffa on jatkoa sarjalle, jota on tehty ilmeisesti aika pitkään.
Juoni on hyvä ja olisi varmaan pitänyt vielä katsoa leffaa aavistus tarkemmin, jotta siitä olisi saanut kaiken irti. Nyt se alku meni hieman keskittyen muuhun, mutta lopulta kuitenkin pääsin hyvin kiinni ja leffa olikin sitten varsin nautittava. Leffan hahmot olivat hyvin luotuja, ja tykkään paljon tällaisista agenttiseikkailuista, eikä haittaa tippaakaan jos siinä on vielä vivahdus mennyttä aikaa. Jotenkin kuitenkin leffaa kuvaa hyvin se, että leffan pystyi aivan sujuvasti katsomaan uudelleenkin, se ei ollut vanhentunut yhtään. Jotain hieman Bondin tapaista tässä oli, en tiedä oliko se tarkoituksella vai ei, mutta toimi.
Äänien puolesta se leffa tosiaan oli Atmosta ja jonkun verran sen huomasi ja kuuli. Leffassa oli muutama hyvin vakuuttava kohtaus, jossa huoneen paineen yhdessä tuolien kanssa todellakin tunsi, ja muistutti taas hyvin miksi huonetta on niin pitkään ja antaumuksella rakennettu. Muuten leffa oli varsin maltillinen, taka ja atmos kaiuttimia käytettiin, mutta ei kuitenkaan mikään ihan demo leffa kyllä ole kyseessä. Kohtaus, jossa lamppu pyöri ympäri huonetta oli aika siisti, tosin pakostakin alkoi miettimään, että olisiko se ollut tarkoitettu olemaan vieläkin vakuuttavampi, eli olisiko suoraan säteilevät kaiuttimet tässä kohdassa tuoneet (äänen) kuvaan jotain lisää? Joka tapauksessa toimivat äänet, ei sinällään mitään valittamista. Atmos on aina Atmos, ja hyvä niin.
Leffasta on annettava myös kiitosta siitä, että se oli erittäin hyvin ja vakuuttavasti tehty. Leffa sisälsi hienoja leikkauksia ja paljon hyvää huumoria. Keskiviikon leffahetkeen tällä kertaa aivan täysosuma, kiva katsoa!
Leffafriikki 