Netflixistä vaihteeksi hieman ranskalaista leffaa, Kovanaamojen Kaupunki löytyi eilen ja laitoin sen odottavien listalle odottamaan parempia aikoja. Paremmat ajat olivatkin sitten jo tänään. Hyvinkin mielenkiintoiselta vaikuttanut elokuva, joka myös osoittautui odotuksien arvoiseksi. Leffa ei ollut kovinkaan helppo, leffaa piti tänään seurata aika tarkasti, jotta pysyi edes jotenkin selvillä kuka on kenenkin puolella ja kuka kusettaa ketäkin. Silti leffa ei ollut mitenkään epäselvä, vaan itseasiassa varsin hyvin tehty. Loppukin leffassa osaa yllättää, kuka tämän pelin lopulta voittaa, taitaa jäädä arvausten varaan, vai voittaako lopulta kukaan?
Leffassa oli jonkin verran toimintaa, mutta silti enemmän draamaa ja juonimista. Toki sitten kun mentiin, niin toiminta oli hyvinkin suoraviivaista, eikä luoteja pahemmin säästelty. Näyttelijät omissa rooleissaan olivat erittäin hyviä ja leffa vaikutti hyvinkin ammattimaisella otteella tehdyltä. Siksi sitä joutuu jälleen tämänkin leffan jälkeen miettimään kuinka julmaa tuo todellisuus oikeasti näissä huume, jengi ja muissa verkostoissa oikein on. Tappaminen pienen lapsen edessä ei ole mikään juttu, ja kun on aika tappaa, ei enää kysellä. Helppoa ei ole poliiseillakaan ja jotenkin ymmärtää hyvin, että lahjuksien ja suojelurahojen ottamisen kynnys ei ole välttämättä kovinkaan korkea. Pelaaminen kahden tuollaisen jengin välissä ei kuitenkaan ole kovinkaan helppoa, ja tuossa pelissä poliisinkaan hengellä ei ole mitään arvoa.
Leffan äänet eivät olleet tällä kertaa Atmosta, mutta Arcam näytti Neural:X formaattia. Äänet olivatkin leffassa varsin hyvät ja tykkäsin. Etenkin takakanavia käytettiin leffassa erittäin hyvin, eikä Neural:x:än ansioista katossakaan ollut hiljaista. Netflixiin myös kuvanlaatu oli tänään erittäin hyvä, joka vielä varmisti loistavan sunnuntai-iltapäivän leffahetken. Katsokaahan ihmiset, eurooppalainen leffa tuo ruudulle jälleen varsin mallikasta materiaalia.
Leffafriikki 