Invisible man on kerännyt keskustelupalstoilla ja somessa varsin vaihtelevia arvioita. Toiset ovat tykänneet, toiset ovat olleet hieman pettyneitä, toiset eivät ole tykänneet lainkaan. Myös äänistä ollaan oltu montaa mieltä, tykätty paljon ja toisaalta odotettu enemmän. Tämän vuoksi itsellänikin odotukset leffan suhteen olleet hieman mixed feelings. Toisaalta on ollut päivän selvää, että leffa pitää jossain vaiheessa nähdä ja ehkä vielä tarkemmin hankkia levyllä, mutta toisaalta mitään hirveää kiirettä ei ole ollut, sillä hinnat ovat tämän leffan suhteen olleen vielä aika korkealla. Leffa tuli lopulta kuitenkin järkevällä hinnalla Amazonissa vastaan ja saapui postilaatikkoon viime viikolla. Sen verran poltteli, että tänään se piti jo heti katsoa.
Ja nyt kyllä odotukset ylittyivät monellakin osaa. Ei täydellinen hitti, mutta elokuvana mielestäni aivan loistava. Leffa luonnollisesti on aavistuksen yliluonnollinen, ei örkkejä, mutta tuollaista pukua ei varmaankaan kuitenkaan tulla vielä aivan hetkeen tosielämässä näkemään, ja hyvä niin. Se ei kuitenkaan tällä kertaa haitannut tippaakaan, etenkään kun tuo salaisuus alkoi leffan mittaan hahmottumaan, ja tosiaan Invisible Man ei ollutkaan mikään aivan yliluonnollinen asia, mitä ehkä ennakkoon hieman odottelin. Juoni kuitenkin kantoi loistavasti, ja juonenkäänteitäkin mahtui parin tunnin leffaan kiitettävästi. Ei sinällään, että tässä leffassa kukaan olisi merkittävästi yllättynyt lopputulemasta, mutta kaikki käänteet kuitenkin tukivat elokuvaa alusta loppuun ja leffa osasi pitää mielenkiinnon alusta viimeiseen hetkeen.
Rehellisyyden nimissä ne äänet nyt kuitenkin olivat se suurin syy leffan hankkimiseen, joten mennään seuraavaksi niihin. Odotuksissa oli jotain hieman Quiet Place tyyppistä, ja toisaalta sitä kyllä saatiinkin. Ei leffa ole missään tapauksessa samanlainen nolla sataan leffa, mutta muutama todella yllättävä kohtaus tuli, jossa perse kyllä nousi penkistä. Äänet olivat upeasti toteutettu ja koko äänikenttääkin käytettiin hienosti. Pieni jossittelukin toki vielä jää, eli itse olisin ehkä hieman vielä enemmän käyttänyt äänivihjeitä näkymättömän miehen liikkeissä, nyt vihjeet olivat enemmänkin visuaalisia, vaikka äänetkin varmasti kuuluivat. Leffassa mentiin myös todella matalalle, ja tuoleja joutuikin jossain vaiheessa jo hieman säätämään hiljaisemmalle.
Äänikenttä tänään muuten oli hieman erilainen, en ole vielä varma johtuiko se itse leffasta, vaiko siitä, että tein hieman muutoksia ääniin Diracin kanssa ennen leffaa. Diracista oli tullut jälleen uusi versio, mikä on hyvä, Dirac tuntuu olevan todella aktiivinen ohjelman päivitysten kanssa. Silloin voi olla luottavaisin mielin ohjelman kanssa, tietää jatkuvasti saavansa parasta. Se mikä tosin nyt piti kokeilla, oli netin yhden suurimman hifi-gurun eli Audioholicsin Gene DellaSalan Youtube vinkki siitä, että automaattisen korjaimen kuten Diracin ei kannattaisi antaa säätää ääniä kuin 500hz asti. Tämä sen vuoksi, että äänien liiallinen säätäminen yläpäässä tappaa äänen sävykkyyttä ja tekee äänestä liian tasapaksua. Yllättävää, mutta päätin kuitenkin kokeilla, ja nyt äänet ovat korjaamattomat 500hz ylöspäin. Äänikenttä tuntui tänään jotekin hieman kirkkaammalta, mutta vaikea vielä sanoa onko eroa paljon entiseen, vai oliko kyse vain leffasta.
Harmittaa joka tapauksessa edelleen todella paljon, että Arcamissa ei ole mahdollisuutta syöttää koneeseen enempää kuin yksi rinnakkainen korjaustiedosto, vaan verratakseen kahta, pitää uusi korjaus syöttää aina Diracin kautta ja toinen pyyhkiytyy pois. Olisi todella loistavaa jos muistipaikkoja olisi enemmän kuin yksi, kuten kaikissa uudemmissa laitteissa on. Mahtava leffa jonka suosittelen kyllä katsomaan, etenkin kuin todella monella lukijallani ainakin Instan puolella näyttää leffa olevan edelleen katsomatta. Suosittelen lämpimästi, loistava leffa!
Leffafriikki 