En oikein muista koska olen viimeksi päätynyt katsomaan norjalaista leffaa, mutta tänään sellainenkin ihme tapahtui. Taitaa itseasiassa olla July 22 leffa, jonka olen viimeksi nähnyt, tänään kuitenkin hieman erilaisia fiiliksiä sisältävä leffa, vaikka aika kovista ihmiskohtaloista tänäänkin puhuttiin. Kouluun tulee uusi liikunnanopettaja, joka nopeasti ihastuu nuoreen oppilaaseensa. Siitä alkaa tapahtumien sarja, joka loppua kohden saa lähestulkoon voimaan pahoin. Leffan alku on varsin hyvää ja sujuvaa tarinankerrontaa, mutta jossain vaiheessa ote aavistuksen lipsuu ja alkaa tulla paha olo.
Paha olo siitä, että tämä ei vaan voi olla todellista, näin vain ei voi toimia. Toisaalta mikä tässä leffassa on aika hienoa on se, että moni leffa oli tässä vaiheessa ottanut aivan toisenlaisen suunnan, kun tässä leffassa taas vastaavasti nähdään hyvinin inhimillinen loppu. Tai no, en tiedä onko se inhimillinen, enemmänkin todella todella draaginen ja surullinen, aivan käsinkosketeltavan surullinen. Tätä leffaa on ylipäätään aika vaikea kuvailla. Odotukset olivat enemmänkin samaan suuntaan kuin muutama vastaava, jonka olen viime aikoina netflixistä katsonut, ja leffa päättynyt lähinnä murhiin, tässä ei ollut kyse siitä, vaan jostain aivan muusta. Tunnelma lopussa on käsinkosketeltavan surullinen, aivan kaikkien osallisten puolesta.
Leffan aihepiiri ei sinällään ole mikään uusi, vaan opettaja-oppilas-suhteita on aina ollut, ja tulee aina olemaan. Itselleni kuitenkin opettajana aihe koskettaa vielä normaalia enemmän, enkä voisi ikinä kuvitellakaan, että mitään tällaista voisi tapahtua. On ylipäätään onni, että tällaisia ei ole suomessa juurikaan tapahtunut, tai ainakaan ole tullut suuren yleisön tietoon. Toki Suomi on pieni maa, mutta ei täällä kuitenkaan missään lintukodossa eletä, joten aivan mahdollista tälläinen on varmasti täälläkin. Nykymaailmassa opettajana en tiedä voisiko mikään olla pahempaan kuin tämä, sen vuoksi omassa työssä on pidettävä huolta, että mitään oppilaisiin liittyvää kanssakäymistä ei tule ikinä tapahtumaan, ei edes teoriassa tai tulkinnanvaraisesti.
Leffafriikki 