Tuolien rakentelu on tänään jatkunut kiivaasti ja yksi merkittävä merkkipaalu saatiin ohitettua kun vanhat tuolit kannettiin ulos huoneesta uusien tieltä. Nuo vanhat tuolit ovat palvelleet uskollisesti siitä lähtien kun huone sai viimeksi ison remonttinsa, eli vuodesta 2017 lähtien. Silloin ensimmäiseksi hankin huoneeseen kaksi moottoroitua sänkyä, joiden tarkoituksena oli toimia sekä vierassänkyinä, että leffatuoleina. No, vieraita ei ole sängyillä pahemmin vieraillut, eikä istumiskokemuskaan ollut paras mahdollinen, joten päätin sitten tuunata näistä tuoleista DIY- leffatuolit, kuitenkin niin, että joustinpatjat ja moottorit säilyivät tuolien keskipisteenä. Tuoleista tulikin erittäin näyttävät ja muutenkin hyvät ja lokoisat, etenkin niiden massiivinen koko on antanut mahdollisuuden kunnon löhöilyyn monessa asennossa leffojen lomassa. Nyt näiden tuolien on kuitenkin aika antaa tilaa uusille, mutta sitä ennen kuitenkin vielä yksi jäähyväisleffa, joksi valikoitu Men In Black II.
Kehuin jo ensimmäistä osaa varsin paljon, mutta kakkososa laittoi vielä paljon paremmaksi. Kakkososassa etenkin Frank-koira oli sairaan hyvä ja onnistunut lisä. Harmi, että Frankkia ei juurikaan enää leffan lopussa näkynyt, Frank olisi voinut olla Will Smithin parina vaikka koko leffan loppuun asti. Joo ymmärrän, että Tommy Lee Jones tarvittiin toki leffaan mukaan, mutta jotenkin vastenmielinen (paluuseensa) rooli tuntui vastenmieliseltä myös todellisuudessa, eli jotenkin Tommy Lee Jonesin rooli ei ollut niin hyvä kuin viimeksi. Ehkäpä samasta syystä taas vastaavasti Will Smith oli aivan elementissään. Tuntui kuin rekrytoinnissa Will Smith olisi vastannut tuotannolle kysymykseen tehdäänkö jatko ”Totta kai” ja joutunut ylipuhumaan Tommy Lee Jones mukaan. Will Smith oli vieläkin energisempi ja elävämpi kuin ensimmäisessä osassa.
Frankista puheenollen rooli oli kaikin puolin paras koiran tekemä rooli, jonka olen koskaan elokuvissa nähnyt. Lisäksi tähän leffaan kuuluu elokuvahistorian ehdottomasti paras yksittäinen kohtaus jonka olen nähnyt, ”Who let the Dogs out – WUH WUH!! Muista nauraneeni tätä kohtausta nuorempana aivan hillittömästi ja aina kun biisin jossain kuulee, tulee tämä kohtaus aina ensimmäisenä mieleen. Frank on aivan kuningas niin olemukseltaan kuin repliikeiltäänkin!
Samoin kuin ensimmäisessä osassa niin myös tässä äänien uudelleen kalibrointi Atmos muotoon oli erittäin erittäin onnistunut. Nämä leffat todellakin kaipaavat Atmosta ja tuotannolle iso kiitos siitä, että vaivaa on myös nähty ja koko kaikkia kaiuttimia käytetään kivasti hyödyksi. Dynamiikka ei vastaa aivan uusien leffojen tasoa, mutta muuten kaikki toimii. Kuva vastaavasti tässäkin oli hieman rakeiseen kääntyvä, mutta se pitää edelleen ymmärtää, onhan tässäkin vielä kyseessä vuoden 2002 leffa. Näin se aika siis todellakin rientää, eli lähes kaksikymmentä vuotta, tosin kaksi uuttakin leffaa on jo tähän ehtinyt tulla, niitä sitten katsellaan uusilta tuoleilta aikanaan. Ehdottomasti siis loistava leffa, ei nyt aivan top-lista materiaalia, mutta ehdottomasti hyvää viihdettä!
Mitä sitten seuraavaksi? Seuraavaksi pitäis saada tuolit viimeisteltyä, jotta pääsee taas leffojen kimppuun. Huone on tällä hetkellä kuin varasto, mutta nopeasti se siitä sitten myös järjestyy. Ensimmäisenä pitää rakentaa koroke, joka onkin jo hyvän matkaa aluillaan. Valitettavasti sen jatkaminen eteenpäin vaatii käyntiä rautakaupassa, joka on siis edessä huomenna. Koroke valmiiksi, tuolit päälle ja sen jälkeen ollaan jo pitkällä. Ensi viikolla pitäisi vielä saada hieman apua toimitusten osalta, eli kuppitelineet ja lisänahka on vielä matkalla. Sen jälkeen jäljelle oikeastaan sitten lopullisen kokoamisen lisäksi jääkin vain päättää konsoleiden pintamateriaalista.
Järjestin asiasta hieman suuntaa-antavaa äänestystä Instanssa, ja tulokset ovat aika hämmentäviä. Yli puolet on sitä mieltä, että sama musta nahka niin kuin muualla olisi paras, mutta kun annan kaksi kuvaa tarkennukseksi siitä mitä tarkoitan, niin yllättäen noin 70% onkin ollut sitä mieltä, että kivasti lakattu puu olisi parempi. Mitä sitten olen tekemässä? Ensin mielessä oli lakattu puu, jonka jälkeen kallistuin jo vahvasti mustaan nahkaan. Nyt olen kuitenkin hyvin vahvasti kääntymässä takaisin puuhun, eli pinnaksi on tulossa nätisti lakattu puu, joka on sitten helppo korvata nahalla jos homma ei miellytä.
Leffafriikki 