Noin kolme viikkoa sitten Jaajo ja Suomipop jakoivat netissä ilmaista kuukauden kokeilua Suplaan ja sitä kautta Suplan uuteen äänikirja-osioon. Myönnän, että en ole kovinkaan kova kirjojen lukija, vaikkakin niitäkin on kyllä tullut luettua. Tarvitsen todella mielenkiintoisen kirjan, ja sen jälkeen luen sen hetkessä läpi. Äänikirjoja olen aikaisemmin kuunnellut muutaman, ja toisaalta kyllä tykännyt. Aikaa vaan ei ole ihan hirveästi ollut niidenkään kuuntelemiseen, äänikirjatkin kuitenkin tarvitset rauhallisen ja häiriöttömän tilan nekin. Nyt kuitenkin tämän kolmen viikon ja koronan seurauksena aikaa on ollut, ja äänikirjoja onkin sitten tullut ahmittua oikein huolella. Yksi mielenkiintoisimmista on ollut Ville Haapasalon tarinat Venäjältä.
Haapasalon tarina on kokonaisuudessaan todella mielenkiintoinen. Tarina pitää sisällään uskomattoman määrän tarinoita niin mystisestä naapuristamme Venäjästä. Osa väittää tuntevansa Venäjää, mutta aika monella tuo tuntemus varmasti perustuu Pietariin ja Moskovaan. Sinne, missä käisittääkseni ei vielä sitä todellista Venäjää näe lainkaan. Haapasalon tarinat ovat aivan käsittämättömiä, ja ainakin itse voin rehdisti tunnustaa, että itsestäni ei tuota elämää olisi ollut elämään. Näitä tarinoita on kuitenkin ollut enemmän kuin mielenkiintoista kuunnella, jopa niin paljon, että nyt toinenkin kirja alkaa olla kuunneltu.
Haapasalo on Suomessa edelleen aika mystinen hahmo, johon suomalaiset ovat oikeasti vasta viime vuosina päässeet paremmin tutustumaan. Haapasalo on tähti, joka ei ole tuikkinut Suomessa samalla kirkkaudella kuin Venäjällä, mutta Venäjällä Haapasalo on jotain, mitä suomalaisen on vaikea käsittää. Minäkään en ole Haapasalon leffoja tainnut koskaan yhtäkään nähdä, joten nyt oli pakko tarttua äänikirjojen innoittama siihen the elokuvaan, eli Metsästyksen Kansallisia Erikoisuuksia, leffa, joka teki Haapasalosta suuren tähden Venäjällä vuonna 1995. Leffa oli jopa hieman vaikeaa mistään löytää, mutta Youtubesta sen lopulta löysin. Englannin kielisillä teksteillä, joten siitä jotain jopa ymmärsikin. Leffa taitaa muuten muutekin olla ensimmäinen koskaan näkemäni venäläinen elokuva ihan yli päätään.
Leffa on ajankohta huomioiden hyvin hauska. Pitää edelleen muistaa, että minulla ei ole mitään kosketuspintaa tähän aikakauteen Venäjällä, mutta jotenkin ne omat mielikuvat rajoittuvat siihen, että joka paikassa juodaan vain vodkaa, oli siihen sitten syytä tai ei. Siihenhän tämäkin elokuva pitkälti perustuu. Sattumalta muuten ennen kuin pääsin tähän käsiksi, katsoin vastaavan leffan vuodelta 2000(?). En oikein tiennyt mitä etsiä, enkä siis tiennyt kuinka suuressa roolissa Haapakoski todellisuudessa leffassa oli, joten katselin lämmittelyksi ensin tuon. Tuo leffa oli elokuvana ehkä jopa hieman parempi mielestäni kuin tämä vanhempi, mutta samalla idealla mentiin. Sikäli leffaa oli hauskaa katsella ja peilata tarinaa Haapakosken tarinoihin kirjassa, että eihän missään muualla voida lehmää kuljettaa pommiluukussa kuin Venäjällä.
Haapakosken rooli tosiaan leffassa oli erittäin merkittävä, enkä enää yhtään ihmettele hänen tähteyttään. Haapasalo on roolissaan todella rento ja oma itsensä, ei voi ainakaan syyttää liiasta näyttelemisestä. Haapasalo kertoo kirjassaan paljon brändistään ja siitä miten hänestä on tullut niin suosittu Venäjällä, ja tämä rooli vain vahvisti sitä mielikuvaa. Hyvin mielenkiintoiseksi leffan tekee useiden kielien sekoitus, olisi voinut kuvitella, että tuossa ajassa Haapasalolle olisi sanottu, että jos olet Venäjällä, puhut venäjää, mutta nyt myös suomen kieli on hienosti edustettuna jo ensimmäisestä leffasta lähtien. En tiedä miksi, mutta leffasta ja Haapasalosta tulee todella paljon mieleen Levottomat, joka muuten taitaa olla myös lähellä samaa aikakautta.
Kiitos Jaajon, Suomipopin, Suplan ja Haapasalon, olen jälleen oppinut todella paljon lisää historiasta, Venäjästä, elokuvien historiasta. Tämä harrastus on todella upeaa ja upeaa päästä päivästä toiseen oppimaan paljon uutta myös koko maailmasta oman pienen kuplan ympärillä. Haapasalon leffoja pitää kaivaa vielä lisääkin jostain, ennen kaikkea Käki leffa pitäisi jostain varmasti löytää seuraavaksi.
Leffafriikki 